Helsingin seutu kasvaa nopeasti, mutta silti vauhti on pohjoismaisiin pääkaupunkeihin Osloon ja Tukholmaan verrattuna vaatimatonta. Laajemmassa kansainvälisessä vertailussa Suomen pääkaupungin kehitys yltää vain keskinkertaiseksi.
– Metropolin kasvuun ja kehitykseen on saatava lisää laatua ja vauhtia, jotta Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa, selvityksessä patistetaan.
– Mitä dynaamisempi metropolialue on, sitä suurempi on kansantalouden kakku. Modernissa taloudessa kaupunkialueen kilpailukyky on ratkaisevampaa kuin valtion, silloin kun yritykset päättävät sijoituspaikastaan. Suomi tarvitsee nykyistä kansainvälisemmän, saavutettavamman ja kilpailukykyisemmän pääkaupunkiseudun, koska verrokkeina ovat Pohjois-Euroopan muut metropolit.
Selvitys ehdottaa Helsingin seudulle omaa metropolisopimusta, joka rakentuu nykyisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen päälle. Sopimus olisi tätä laajempi ja sisältäisi kasvun vauhdittamisen kannalta olennaiset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikat.
Sopimuksessa tärkeimmät kasvualat sekä kaupunkipolitiikan tarve tunnustetaan ja hyväksytään yli vaalikausien. Sopimusosapuoliksi tulisivat valtion ja kuntien lisäksi myös alueen korkeakoulut.
Selvityksessä ehdotetaan lisäksi, että pääradalle rakennetaan kolmas raide ja että osa nopeista junayhteyksistä ohjataan lentoaseman kautta Helsingin keskustaan ja tulevaisuudessa aina Tallinnaan saakka.
Helsingin seudun sisäisiä yhteyksiä pitäisi tehostaa muun muassa ruuhkamaksujärjestelmällä, joka hillitsee liikenteen haittoja ja lisää pelivaraa liikenneinvestointeihin. Helsingin kantakaupunkia on laajennettava ja metropolin muita keskuksia tiivistettävä.
Lisäksi esitetään englannin tekemistä asiointikieleksi.
Metropoliselvitys muodostaa neljännen osan Kaupunkipolitiikan tiekartta -sarjassa. Tutkimuksen tilaajat ovat Hypo, Palvelualojen Ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, Rakennustietosäätiö, SAK ja Sitra. Selvityksen on toteuttanut MDI.
Koko selvitys löytyy tästä. (.pdf)