Keväällä 2025 tehty elinvoimalaskenta osoittaa, että kehitys Helsingin ydinkeskustassa on kuluneen vuoden aikana ollut myönteistä.
Merkittäviä positiivisia havaintoja ovat vapaiden liiketilojen vähentyminen ja lauantaisin avoinna olevien kauppojen ja ravintoloiden määrän kääntyminen kasvuun.
– Erityisesti ravintolapalveluiden osalta kehitys on ollut myönteistä. Lauantaisin ympärivuotisesti palvelevien ravintoloiden ja kahviloiden määrä on saavuttanut uuden ennätystason, 697 toimipaikkaa. Helsingin keskusta onkin selkeästi Suomen suurin ravintolakeskittymä, kertoo tiedotteessa johtava asiantuntija Timo Hämäläinen Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta.
Ydinkeskustan jalankulkijamäärät ovat palautuneet liki koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Aleksanterinkadun ja Ylioppilastalon mittauspisteissä yhteenlaskettu jalankulkijamäärä oli tämän vuoden tammi-toukokuun aikana 99 prosenttia siitä, mitä se oli vastaavana ajankohtana vuonna 2019.
– Toisaalta vuosittain tehtävän kotimaisia liittymiä tarkastelevan mobiilidatamittauksen perusteella keskustan kokonaiskävijämäärä on kuitenkin edelleen noin kolmanneksen pienempi kuin mitä se oli ennen pandemiaa. Tässä tarkasteltava alue on pistemäistä jalankulkijalaskentaa paljon laajempi, joten esimerkiksi lisääntyneen etätyön vaikutukset näkyvät selvemmin, luonnehtii Hämäläinen.
Matkailijoiden määrissä puolestaan pandemiaa edeltävät ennätykset ovat jo rikkoutuneet.
Vuonna 2024 helsinkiläisissä majoitusliikkeissä vietettiin 4,55 miljoonaa yötä, joka oli kaikkien aikojen ennätys. Tänä vuonna tammikuusta huhtikuuhun on kirjattu enemmän kuukausittaisia yöpymisiä kuin koskaan aiemmin.
Tuoreen Helsinki-barometrin mukaan puolet helsinkiläisistä kertoo tällä hetkellä pitävänsä kaupungin keskustaa viihtyisänä.
Arviot keskustasta ovat pääsääntöisesti parempia kaupunkilaisilla, jotka asuvat tai vierailevat usein keskustassa.
Erityisesti nuoret vastaajat pitävät keskustan ajanviettomahdollisuuksia mieluisina. Nuorten näkemykset keskustasta ovat ylipäätään vanhempia kaupunkilaisia myönteisempiä.
Kaupunkilaisten kokemukset keskustan kehityksestä vaihtelevat kuitenkin monella tapaa niin tarkastelunäkökulman kuin barometriin vastanneiden iän mukaan, ilmenee säännöllisesti toteutettavasta Helsinki-barometrista.
Helsingin keskusta, kuten muutkin kaupunkikeskustat, ovat viime vuosina läpikäyneet murrosta, joka johtuu erityisesti pandemian vauhdittamista muutoksista käyttäytymisessä ja kulutuksessa sekä yleisestä talouden alavireisyydestä.
– Trendinä on ollut kaupan, erityisesti muoti- ja asusteliikkeiden, roolin pieneneminen. Toisaalta palveluiden, erityisesti kahviloiden, ravintoloiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalveluiden, rooli kasvaa, toteaa Hämäläinen.
– Tässä kaupunkikeskustojen murrostilanteessa niin Helsinki kuin yritykset haluavat vahvistaa keskustan elinvoimaa ja elämyksellisyyttä yhdessä, kuten maaliskuussa julkaistuista ydinkeskustan yhteistyön selvityksistä ilmenee.
