Kilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, näistä 1 600 oli eri nimiä. Raati valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen ”Oodi”.
Voittajanimen valitsi tuomaristo, joka kokoontui kaksi kertaa. Tuomariston puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Hän kertoo, että nimeä valittaessa huolehdittiin, että se vastaa moniin vaatimuksiin.
– Nimen tulee olla helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava. Sen tulee olla myös helposti perusteltavissa kansainväliselle yleisölle ja toimia monilla eri kielillä. Nimeen tulee voida sisällyttää Suomi 100 –symboliikkaa ja on etu, jos se on sanana kaunis. Koska kyseessä on kirjaston nimi, sillä tulee olla kytkös kirjallisuuteen ja sitä kautta kirjastoon, Viljanen perustelee valintaa.
– Kuitenkaan ei haluttu koko Suomea, kirjallisuutta ja kulttuuria koskettavaa kirjastoa nimetä vain yhdelle henkilölle, vaikka hyviä perusteita esimerkiksi eri kirjailijoille omistetuista nimistä esitettiinkin. Näillä perusteilla kirjaston nimeksi valikoitui sana Oodi, Viljanen jatkaa.
Tuomaristo oli päätöksestä yksimielinen. Oodi-nimiehdotuksen lähetti Mirja Lounameri. Hänet huomioidaan kutsulla talon avajaisiin joulukuussa 2018.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan oodi on haltioituneen sävyinen lyyrinen runo, jonka ei tarvitse olla mittaan kirjoitettu. Sanalla on pitkä historia. Jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa oodi oli ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle.
Viljasen mukaan nimen katsotaan viestivän myös suomalaisen kirjastolaitoksen ja arkkitehtuurin korkeasta tasosta.