Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin kaupunki ja Helsinki City Markkinointi ry teettivät selvityksen, jonka tavoitteena oli tutkia, ketkä keskustassa asioivat, miten he sinne tulevat ja kuinka paljon rahaa he siellä kuluttavat.
Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (73-74 %). Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta 60-71 prosenttia riippuen kauppa- ja palvelutyypistä.
Kävellen ja pyörällä asiointimatkoja tekevät vastaavat Helsingin keskustan kokonaismyynnistä 14-29 prosenttia. Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on 8-18 prosenttia.
Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasurin mukaan selvityksen lopputulos vastasi kauppakamarin ennakkoarviota.
– Joukkoliikenteen käyttäjät ovat selkeä enemmistö keskustassa asioivista, mutta autoilijoiden osuus on edelleen merkittävä. Selvityksen tietoja hyödynnettäessä on otettava huomioon, että keskiarvot eivät kerro mitään yksittäisten toimijoiden tilanteesta. Autoilijat ovat osalle yrityksistä tärkeitä asiakkaita, joiden väheneminen voi johtaa keskustan palvelurakenteen yksipuolistumiseen, hän sanoo.
Kyselyyn vastanneet arvostivat erityisesti keskustan hyvää saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä alueen monipuolista tarjontaa.
Kielteistä palautetta vastaajat antoivat keskustan saavutettavuudesta autolla, pysäköintipaikkojen vähäisyydestä sekä pysäköinnin kalleudesta. Vastaajista 32 prosenttia asioisi useammin Helsingin keskustassa, jos keskusta olisi henkilöautolla helpommin saavutettavissa.
– Keskustan huonosta autosaavutettavuudesta annettu palaute on otettava vakavasti. Kaikki toimet saavutettavuuden heikentämiseksi vähentävät autoilevien asiakkaiden määrää ja vaikeuttavat jakelu- ja huoltoliikennettä, mikä voi heikentää joidenkin yritysten toimintaedellytyksiä ratkaisevasti. Olennaista on kehittää Helsingin keskustaa kokonaisuutena. Jalankulun ja autoilun ei tarvitse olla vastakkain – keskustaa on mahdollista kehittää molempien näkökulmasta, sanoo Pasuri.
Selvityksen toteutuksesta vastasi Ramboll Finland Oy. Aineisto kerättiin verkkokyselynä ja puhelinhaastatteluina helmi-huhtikuussa Helsingin seudun 14 kunnan alueelta. Verkkokyselyyn vastasi 1[nbsp]206 henkilöä ja puhelinhaastattelujen kautta kertyi 488 vastausta. Lisäksi Helsingin keskustassa toteutettiin katugallup maaliskuussa ja toukokuussa, joista vastauksia kertyi 300.