Kaatuneen puuston rahallinen arvo on noin 16 miljoonaa euroa, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.
Ministeriön mukaan aikaisempiin myrskyihin verrattuna tuhot jäivät paikallisiksi ja niitä esiintyy lähinnä vain maan keskiosissa. Kaksi kolmasosaa vahingoittuneista puista on linjan Keski-Suomi-Kainuu tuulisimmilla alueilla.
Kaatuneen puuston määrä vastaa yhtä prosenttia valtakunnan talousmetsien vuotuista hakkuumäärää, mutta alueellisesti tuhomäärä vastaa pahimmilla tuhoalueilla 3-4 viikon hakkuumääriä.
Metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Tuhoalueilla on tavallisesti yksittäisistä puista muutamaan sataan tuhoutunutta puuta ja osin syöksyvirtausten aiheuttamia yhtäläisempiä tuhokaistaleita.
Eniten tuulituhoja oli Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun alueilla, jokaisella alueella noin 50 000 kuutiometriä.
Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 10 miljoonan euron menetykset. Menetykset johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista.
Osa kaatuneesta puustosta voidaan korjata kuitupuuna, mikä vähentää metsänomistajan hakkuumenetyksiä.
Edellisen kerran Suomen metsiä runtelivat viime vuoden lopulla Seija-, Eino- ja Oskari-myrskyt, jotka kaatoivat yhteensä noin neljä miljoonaa kuutiometriä puuta.
Vuoden 2011 lopulla Tapani ja Hannu-myrskyt kaatoivat puuta kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin 120 miljoonan euron arvosta.
Vuoden 2010 heinä-elokuun vaihteessa Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyt kaatoivat tuolloin Metsäntutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan kaikkiaan 8,1 miljoonaa kuutiometriä puuta.