Eero Heinäluoma toteaa kirjoituksessaan, että Suomessa ja Euroopassa laajemminkin on aihetta keskustella EKP:n roolista talouskasvun tukijana.
– Valuutan arvon pitäisi lähtökohtaisesti vastata kansantalouden tilaa ja suorituskykyä. Jo pidempään on ollut perusteltua kysyä, heijastaako euron nykyinen kurssi todellisuudessa eurooppalaisten talouksien suorituskykyä, hän kirjoittaa.
Euroalueen työttömyys on noussut 12 prosenttiin. Useimmissa euromaissa vaihtotase on alijäämäinen ja kansantaloudet velkaantuvat. Euroalueen kilpailukykyongelma on todellinen ja koskee useimpia euromaita. Poikkeuksen tekee Saksa, mutta se ei muuta euroalueen kokonaiskuvaa.
Heinäluoman mukaan ilmeinen syy siihen, miksi euron kurssi ei reagoi opillisesti oikein ja heikkene vaikeuksien keskellä on muiden keskeisten valuutta-alueiden tarkoituksellinen toiminta.
– Yhdysvallat on jo pitkään määrätietoisesti heikentänyt dollaria, ensin puhumalla ja sitten keskuspankin rahapoliittisin toimin. Kiina on vuosia pitänyt renminbin kurssia keinotekoisen alhaalla, hän toteaa.
Toinen euron kurssia ylhäällä pitävä tekijä on Heinäluoman mukaan Saksan vahva talous. Kun euroalueen suurin ja merkittävin talous menestyy, se pitää euron kurssia korkealla, vaikka lähes jokaisessa muussa maassa on vakavia ongelmia. Suomenkin teollisuus kärsii euron ylikorkeasta arvosta.
– EKP:n määrätietoiset kannanotot runsas vuosi sitten taltuttivat eurokriisiä ja vähensivät valuutta-alueeseen kohdistuvaa epävarmuutta. Voi kysyä, olisiko EKP:n isommalla vastuunotolla paikkansa myös talouskasvun ja työllisyyden tukemisessa, Heinäluoma kirjoittaa.