Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vertaa Ylen julkaisemassa kolumnissaan kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoretta raporttia 1960-luvulla julkaistuihin raportteihin tupakan terveysvaikutuksista.
− Molemmissa tapauksissa kyse on arvovaltaisista ja laajaan tutkimustiedon soveltamiseen perustuvista kannanotoista, jotka kumoavat aikaisempia käsityksiä. Tutkimustieto ei tupakointia muuttanut nopeasti. Tupakointi kuului arkeen siinä, missä kahvi, puuro ja virvoitusjuomat. Oli vaikea kuvitella, että yleisesti hyväksytty ja paremmin toimeentulevien suosima tapa voisi olla vaarallinen, Heikki Hiilamo kirjoittaa.
Fossiilisten polttoaineiden kuluttaminen on hänen mukaansa nyt luonteva osa ihmisten arkea siinä missä tupakointi aikaisempina vuosikymmeninä.
− On itsestään selvää tankata autoonsa bensaa tai dieseliä. On vaikea edes kuvitella maailmaa ilman fossiilisia polttoaineita. Viimeisten vuosikymmenten aikana suhtautuminen tupakointiin on kuitenkin muuttunut rajusti. Yleisestä tavasta on tullut epätoivottua käyttäytymistä, jota rajoitetaan monin tavoin, Hiilamo sanoo.
Tupakkapolitiikkaa on hidastanut Hiilamon mukaan, että tupakkateollisuus ja sen liittolaiset kieltäytyivät tunnustamasta tupakoinnin vaaroja.
− Sama ilmiö on koettu myös ilmastotieteessä. Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla vuonna 2009 Yleisradion tutkivan journalismin ohjelma MOT esitti ohjelman Ilmastokatastrofi peruutettu. Ohjelmassa kerrottiin, että ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt ja että useat tuoreet tutkimukset ennustavat viilenemisen jatkuvan vielä pitkään, jopa pari vuosikymmentä. Ohjelma pilkkasi IPCC:n asiantuntijoita. Sen mukaan luonto ei ole suostunut noudattamaan IPCC:n sille laatimaa käsikirjoitusta.
Hiilamo mainitsee myös kokoomuksen talouspoliittinen seuran julkaiseman Uusi ilmasto- ja energiapolitiikka -raportin vuodelta 2015.
− Raportti kertoi uusista tutkimustuloksista ja havainnoista, joiden mukaan ”ilmaston vaihtelu ei juuri lainkaan aiheudu ihmiskunnan toiminnasta”. Johtopäätös kuului seuraavasti: ” Koska hiilidioksidipäästöjen kasvu ei merkittävästi vaikuta ilmastoon, uudessa ilmastopolitiikassa ja energiapolitiikassa ei ole tarvetta suosia uusiutuvaa energiaa”, Hiilamo sanoo.
− Tupakkaesimerkki osoittaa, että 50 vuodessa arki voi muuttua todella paljon tavoiteltuun suuntaan. Olennaista on kuitenkin se, että päätöksenteko perustuu punnittuun näyttöön ja kriittiseen suhtautumiseen niitä tahoja kohtaan, jotka ovat vaarassa hävitä eniten ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Oletettavasti fossiilisista polttoaineista hyötyvä teollisuus turvautuu myös vastaaviin yrityksiin, joiden väitetään torjuvan ilmastonmuutosta, vaikka ne eivät sitä tee, eivät ainakaan tehokkaasti, hän lisää