He joutuivat lomautetuksi tai työttömäksi koronavuonna

Ensimmäisenä pandemiavuonna vaikutukset työllisiin vaihtelivat laajasti eri ammattiryhmissä.
Lomautettujen henkilöiden määrä kasvoi viime vuonna edellisestä vuodesta 225000 (+636 %) henkilöllä. LEHTIKUVA/MIKKO STIG
Lomautettujen henkilöiden määrä kasvoi viime vuonna edellisestä vuodesta 225000 (+636 %) henkilöllä. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 11 prosenttia vuoden 2019 työllisistä lomautettiin vähintään kerran ja lomautusjaksoja oli 346[nbsp]000 viime vuoden aikana.

Lomautukset koskivat suhteellisesti eniten prosessi ja kuljetustyöntekijöitä (15,7 % ammattiluokan työntekijöistä, 31[nbsp]000 henkilöä), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä (14,8 %, 35[nbsp]000) ja palvelu- ja myyntityöntekijöitä (14,7 %, 71[nbsp]000 henkilöä).

Lomautettujen henkilöiden määrä kasvoi viime vuonna edellisestä vuodesta 225[nbsp]000 (+636 %) henkilöllä ja lomautusjaksojen määrä lisääntyi 297[nbsp]000 (+610 %) jaksolla.

Lomautukset koskivat suhteellisesti eniten prosessi ja kuljetustyöntekijöitä (15,7 % ammattiluokan työntekijöistä, 31[nbsp]000 henkilöä), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöitä (14,8 %, 35[nbsp]000) ja palvelu- ja myyntityöntekijöitä (14,7 %, 71[nbsp]000 henkilöä).

Vähiten lomautettuja suhteessa kaikkiin ammattiluokan työllisiin oli maanviljelijöissä, metsätyöntekijöissä ym. (2,0 %, 1[nbsp]100 henkilöä), johtajissa (5,9 %, 5[nbsp]400 henkilöä) ja erityisasiantuntijoissa (7,3 %, 37[nbsp]000 henkilöä).

Vuoden 2019 työllisistä suhteellisesti eniten lomautetut ammattiryhmät olivat: lentokapteenit ja -perämiehet (75,3 %), lentoemännät, purserit ym. (74,5 %), hotellin vastaanottovirkailijat (58,5 %), lentokoneasentajat ja -korjaajat (56,5 %) ja optikot (53,7 %).

Eniten lomautettuja henkilöitä oli viime vuoden aikana myyjissä (18[nbsp]400 henkilöä), kokeissa, keittäjissä ja kylmäköissä (8[nbsp]300 henkilöä) ja myyntiedustajissa (7[nbsp]200 henkilöä).

Pandemian ensimmäisenä vuonna työttömäksi joutui 121[nbsp]000 (+8 %) henkilöä vähintään kerran ja työttömyysjaksoja oli 151[nbsp]000 (+2 %) vuoden 2019 viimeisen viikon työllisistä.

Poimintoja videosisällöistämme

Viime vuonna suhteellisesti eniten työttömäksi joutui vuoden 2019 työllisistä ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla muista työntekijöistä (9,0 %), palvelu- ja myyntityöntekijöistä (7,6 %) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä (5,0 %).

Vuoden 2019 työllisten ammateista, joissa työskenteli yli 500 henkeä, suhteellisesti eniten työttömyyttä kokeneita ammattiryhmiä ammattiluokituksen tarkimmalla tasolla olivat: matkaoppaat (28,0 %), koulunkäyntiavustajat (27,5 %), lastenkerhojen ohjaajat ym. (26,6 %), päiväkotiapulaiset (23,6 %) ja urheilijat (16,4 %).

Vuonna 2020 lomautusjaksojen yleisimmät pituudet olivat 2-6 kuukautta (31 % lomautuksista), alle kaksi viikkoa (23 % lomautusjaksoista) ja 1- 2 kuukautta (20 %).

Ammateittain tarkasteltuna johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä yleisin lomautusjakso oli alle kaksiviikkoa.

Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, palvelu- ja myyntityöntekijöillä, maanviljelijöillä ja metsätyöntekijöillä sekä muilla työntekijöillä yleisin lomautusjakson pituus oli 2-6 kuukautta.

Eniten lomautuspäiviä yhtä ammattiluokan työntekijää kohden oli lihanleikkaajilla, kalankäsittelijöillä ym. 113 päivää per työntekijä, jalkine- ja laukkuteollisuuden prosessityöntekijöillä 99 päivää, turkiseläinten ja porojen kasvattajilla 81 päivää, ajoneuvojen pesijöillä 78 päivää ja kumituoteteollisuuden prosessityöntekijöillä 77 päivää.

Mainos