Verkkouutiset

Kultatoimitus Venezuelan keskuspankkiin. CC BY-SA 3.0/Wikimedia Commons

Hätälaskun tehneessä koneessa 932 kiloa laitonta kultaa

Ihmisoikeusjärjestön mukaan Venezuelan kaivoksissa työskennellään epäinhimillisissä oloissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sen jälkeen kun Nicolás Maduro nousi valtaan Venezuelassa vuonna 2013, ovat maan keskuspankin kultavarannot saavuttaneet historiallisen alhaiset luvut.

Venezuelalaista kultaa on löydetty Karibialta, Euroopasta, Lähi-idästä ja aina Afrikkaa myöten.

Venezuelalla on arvokkaat mineraalivarannot; kultaa, nikkeliä, timantteja, uraania sekä koltaania. Noin 700 kilometrin päässä Venezuelan pääkaupungista Caracasista sijaitsee eteläisen Bolívarin osavaltio, maan kaivoskeskus. Bolívar on Venezuelan osavaltioista laajin, sen pinta-ala on yli 240[nbsp]500 neliökilometriä.

– Venezuelan kullan reitit ovat monipuolisia, ja niihin kuuluvat niin lento-, joki- kuin myös maakuljetusten käyttö.
Tunnetut lentoyhtiöt kuljettavat kultaa Karibialta Hollantiin, josta se kuljetetaan jalostamoihin ympäri Eurooppaa ja aina Lähi-itään saakka, kertoo venezuelalainen yrittäjä Félix Suniaga Valencia Verkkouutisille.

Valencian mukaan Venezuelasta laittomasti louhittu kulta, jota suurin osa on, viedään laittomasti maan eteläosasta salakuljetusreittejä pitkin Karibian saarille, kuten Martinique, Dominikaaninen tasavalta, Curaçao sekä naapurivaltioihin kuten Brasiliaan ja Kolumbiaan. Kansainvälisillä markkinoilla kulta kaupallistetaan.

– Venezuelan kaivoksissa louhitun kullan omistaa Venezuelan kaivosyhtiö, joka on Venezuelan valtion kaivostoimintaa säätelevä yritys, ja joka on osa siellä tapahtuvaa korruptiota.
Kun kulta siirtyy heille, kullasta tulee laillinen, ja se siirretään Venezuelan keskuspankin holviin, Valencia sanoo.

– Valtion hallituksen omistuksessa olevien kaivosten lisäksi Bolivarin osavaltion kaivosalueella toimii myös lukuisia laittomasti perustettuja kultakaivoksia, joita hallitsevat muun muassa venezuelalaiset syndikaateiksi kutsutut jengit sekä kolumbialaiset asejoukot. Se on paikka ilman lakia.
He myyvät kultaa Maduron hallituksen lisäksi myös huumeparoneille sekä järjestäytyneelle rikollisuudelle, hän jatkaa.

Valencian mukaan kaivosalueella maksuvälineenä käytetään kultaa, oli kyse sitten päivittäiselintarvikkeista tai malarialääkkeestä.

– Malaria on todellinen vitsaus alueella, sillä kaivostyöläiset asuvat usein ulkosalla, mikä lisää heidän alistumistaan hyttysille, toteaa Valencia.

Malarialääke voi maksaa kaksi kultagrammaa, mikä vastaa helposti sataa dollaria kansainvälisillä markkinoilla.

Venezuelan kulta virtaa maailmalle

Arvion mukaan jopa 90 prosenttia Venezuelan kullasta on laittomasti tuotettua, se on Latinalaisen Amerikan korkein luku.

Kansainvälisesti Venezuelan laittomat kultaoperaatiot ovat antaneet Maduron hallinnolle mahdollisuuden vahvistaa strategisia liittoutumia muiden hallitusten kanssa yhdessä välttääkseen kansainvälisiä pakotteita.

Turkki ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ovat Venezuelan maaperästä louhitun kullan tärkeimpiä kohdemaita, mutta kultaa menee myös Iraniin ja Venäjälle.

Vuonna 2019 Ugandassa pysäytettiin 3[nbsp]600 kiloa Venezuelan keskuspankin tunnusmerkeillä varustettuja kultaharkkoja. Harkot olivat osa 7.4 tonnin kultalastia, joka oli viety Venezuelasta Afrikkaan jalostettavaksi. Lasti oli tarkoitus myöhemmin lähettää Turkkiin.

Englannin Pankissa on tällä hetkellä 31 tonnia venezuelalaista kultaa saarroksissa oikeuskäsittelyn vuoksi. Kyseinen kultavaranto edustaa 15 prosenttia Venezuelan valuuttamääristä ulkomailla.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro on kovasanaisesti syyttänyt Englannin ”varastaneen” hänen maansa Englannin tallettaman kullan. Maduron mukaan kyse on ”2000-luvun piratismista”. Englannin keskuspankki on maailman toiseksi suurin kullan säilyttäjä. Sen holveissa on arviolta 400[nbsp]000 kultaharkkoa.

Ecoanalítican konsulttiyrityksen mukaan vuonna 2018 Venezuelan laittoman kullan liiketoiminnan arvo oli yli 2[nbsp]700 miljoonaa dollaria.

Yksinkertaisuudessaan kullan tie Venezuelasta Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin toimii seuraavasti.

Venäläinen Boeing 757 rahtikone lentää Moskovasta Bamakoon (Mali), jossa sitä odottaa Yhdistyneiden Arabiemiirikunnan lentokone käteisvarannon kanssa. Venäläinen kone jatkaa matkaa Caracasiin rahavarojen kanssa. Caracasin lentokentällä rahtikoneeseen lastataan kulta, jonka jälkeen kone palaa takaisin Maliin. Bamakon lentokentällä kulta siirretään Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin matkaavaan koneeseen.

Kultaa pestään Karibialla

Tunnetut turistikohteet Aruba ja Curaçao ovat toimineet Venezuelan tärkeimpinä kullanpesukohteina Karibialla. Arviolta 160 tonnia venezuelalaista kultaa on kulkeutunut näiden kahden saaren kautta pelkästään vuosina 2014 – 2019.

Vuonna 2018 Aruban lentokentällä takavarikoitiin matkalaukku, jonka sisältä löytyi 46 kultaharkkoa. Matkalaukku oli tarkoitus kuljettaa KLM:n lennolla Hollannin Amsterdamiin.
Matkalaukun omistaja oli venezuelalainen tullivirkailija. Kultaharkkojen arvo oli 2.1 miljoonaa dollaria.

Mielenkiintoiseksi asian teki, että Venezuelan presidentti Nicolás Maduro oli määrännyt lento- ja meriyhteydet suljetuksi ABC-saarten (Aruba, Bonaire ja Curaçao) kanssa vain kuukautta aikaisemmin. Lentokone kultalasteineen saapui Aruballe siis huolimatta Maduron ”Venezuelan taloudellisten etujen uudelleenjärjestelystä ja puolustamisesta” määräämästä piirityksestä, samalla kun hän syytti saaria salakuljetusten sallimisesta.

Vuonna 2020 Aruballa hätälaskun tehneestä lentokoneesta löydettiin 932 kilon kultalähetys. Kulta oli pakattu jälleen matkalaukkuihin. Sen arvo oli noin 44 miljoonaa euroa.

Ciudad Bolivarista lähteneen lentokoneen henkilökunta kertoi kuulusteluissa, että koneen oli tarkoitus lentää Meksikoon, jossa he olisivat siirtäneet kultalastin arabimaahan matkaavaan koneeseen.

Kultalastia kuljettavia lentokoneita on Turkin, Arabiemiirikuntien ja Venäjän lisäksi nähty kansainvälisten tiedotusvälineiden mukaan myös Sveitsissä, Espanjassa ja Seychelleillä.

Venezuelan keskuspankin mukaan vuoden 2020 lopulla kokonaiskultavaranto oli 86 tonnia. Näin ollen Nicolás Maduron valtakaudella maa on myynyt kultaa 292,5 tonnin edestä. Vuonna 2020 maan keskuspankki myi jalometallia lähes 20 tonnin edestä.

”Verikultaa”

Presidentin viimeisempiä hankkeita on ollut hyväksyä kullan ja timantin kaivuut kuudella Amazonin joella; Cuchivero, Caura, Aro, Caroni, Yuruari ja Cutuni. Näiden jokien alueella asustaa lukuisia alkuperäisheimoja. Arco Minero del Orinoco on lähes 112[nbsp]000 neliökilometrin suuruinen kaivosalue.

Kaivoksissa harjoitetaan väkivaltaa, lasten hyväksikäyttöä ja pakkotyötä. Kaivoksilla työskennelleet ovat kertoneet 12-tuntisista työpäivistä ilman suojavarusteita ja alaikäisistä lapsista työskentelemässä aikuisten seurassa. Alueen itsemurhatilastot ovat seitsenkertaiset maan keskiarvoon nähden.

Pelko on jatkuvasti läsnä kaivoksilla työskentelevien keskuudessa. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Human Rights Watch, ovat kertoneet lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista Venezuelan kaivosalueella. Housujen varastamisesta syytetyltä naiselta katkaistiin kädet viidakkoveitsellä. Kymmenen kultagrammaa varastanut nainen sidottiin puuhun ja hänet mestattiin moottorisahalla. Myös alaikäiset ovat joutuneet raakuuksien kohteeksi epäilyinä rikoksista.

Vuonna 2016 Turkish Airlines aloitti lennot Caracasista Istanbuliin. Reittiuutinen tuli yllätyksenä, muiden lentoyhtiöiden kärsiessä matkustajakadosta. Tullitilastoja tutkiessa näkee, että turkkilaiset lentokoneet kuljettivat matkustajien sijaan jotain paljon arvokkaampaa. Turkkilaisten viranomaisten mukaan reitillä kuljetettiin esimerkiksi vuonna 2018 23 tonnia kultaa.

Venezuela ja Turkki vahvistivat siteitään vuoden 2018 lopulla, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vieraili maassa, ja tarjosi poliittista sekä taloudellista tukea Madurolle.

Alkoi ”kultaa ruokaan” -projekti, johon osallistui muun muassa Maduron keulahahmo kolumbialainen liikemies Alex Saab, joka on nyt pidätettynä Yhdysvalloissa syytettynä rahanpesusta Venezuelan hallituksen puolesta.

Kultaa ruokaan -järjestelmä on useiden monikansallisten yritysten järjestelmä, jonka tarkoituksena on piilottaa raha- ja tavaravirta, tutkijat sanovat. Kulta lähetetään Turkkiin, jossa se muunnetaan käteiseksi, jolla myöhemmin maksetaan elintarvikkeet. Lähetysten järjestämiseen osallistuneiden mukaan osa ruoasta lähetetään Turkista, mutta suuri osa siitä on peräisin Meksikosta. Ennen elintarvikkeiden lähettämistä Venezuelaan, niiden arvoa kasvatetaan keinotekoisesti, jolloin järjestelmään osallistuvat voivat saada liiketoimista osan itselleen.

Eräiden asiantuntijoiden mukaan Maduro on käyttänyt ”kultaa ruokaan”-järjestelmää tekosyynä aseiden ja teknologian hankkimiseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)