Kontteja Antwerpenin satamassa. Arminius/Wikimedia Commons( CC BY-SA 3.0)

Hätähuuto Belgiasta: Meistä on tulossa huumerikollisten valtio

Rikollisuus on tuomarin mukaan ulottanut lonkeronsa kaikkialle yhteiskuntaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Belgia on muuttumassa huumerikollisten valtioksi, todetaan poikkeuksellisessa avoimessa kirjeessä.

Tästä löytyvä kirjoitus on julkaistu Belgian tuomioistuinlaitoksen verkkosivustolla. Sen on laatinut nimettömänä pysyttelevä rikostutkinnoista vastaava tuomari Antwerpenistä.

– Se, mitä meidän toimialueellamme ja muualla nyt tapahtuu ei ole enää perinteinen rikosongelma. Kohtaamme järjestäytyneen uhan, joka nakertaa instituutioitamme, tuomari sanoo.

Kirjoituksessa todetaan, että laajoista järjestäytyneen rikollisuuden rakenteista on tullut jo ”rinnakkainen voima”, joka haastaa poliisin lisäksi jo tuomioistuinlaitostakin.

– Seuraukset ovat vakavia: olemmeko kehittymässä narkovaltioksi? Sitä ajattelisi, ettei se ole mahdollista. Liioitteluako? Meidän huumevastaavamme mukaan tämä kehitys on jo alkanut. Minä ja kollegani jaamme tämän käsityksen, kirjoittaja lataa.

Karu teksti on herättänyt runsaasti huomiota ja siitä on uutisoitu esimerkiksi Politicossa.

Tuomarin mukaan narkovaltioon kuuluvat laiton talous, korruptio ja väkivalta. Näistä kaikista annetaan kovia esimerkkejä.

Kirjoituksessa kerrotaan muun muassa Antwerpenin satamassa pyörivästä lähes miljardin euron laittoman tavaran bisneksestä ja rehottavasta rahanpesusta. Likainen raha löytää kirjoittajan mukaan tiensä kiinteistöalalle, missä se turvottaa asuntojen hintoja. Rahanpesurinkeihin ei käytännössä pystytä puuttumaan.

– Entäpä korruptio? Rikollisjärjestöt ostavat sataman työntekijöiltä yhteistyötä tai uhkailevat heitä. Kontin siirtämisestä, siis kymmenen minuutin hommasta, nettoaa 100 000 euroa ja urheilukassista 50 000 euroa. Joskus kahteenkymmeneen kertaan.

Lahjusten kerrotaan ulottuvan myös tärkeisiin instituutioihin. Tuomari kertoo vetäneensä viime vuosina useita tutkintoja, joiden seurauksena on pidätetty sataman avaintyöntekijöitä, tullivirkailijoita, poliiseja ja muita viranomaisia useissa eri Belgian kaupungeissa ja alueilla aina tuomioistuimia myöten. Kirjoittaja muistuttaa olevansa myös vain yksi 17 Antwerpenissä toimivasta tutkivasta tuomarista.

Väkivallan osalta kuva on vielä synkempi. Rikollisjärjestöt tilaavat tuomarin mukaan murhia, kidutusta ja kidnappauksia. Joskus kohteina ovat viattomat siviilit. Veritekojen hinnat pyörivät alimmillaan vain muutamassa sadassa eurossa.

– Myös tuomareita pelotellaan. Monet tutkivat tuomarit ovat joutuneet elämään jatkuvassa poliisin suojelussa pitkiä aikoja heihin, heidän perheisiinsä ja koteihinsa kohdistuvien välittömien ja todellisten uhkien takia.

Kirjoittaja kertoo eläneensä itsekin neljä kuukautta turvatalossa.

Tuomari maalaa synkän kuvan tulevasta. Hän varoittaa, että jos tuomioistuimet lakkaavat toimimasta, on se vaarallista Belgian demokratian kannalta.

– Kauanko kestää, että joku kollegoistani tuntee oman turvallisuutensa takia pakottavan tarpeen kehittää prosessivirheen, jotta välttyisi antamasta tuomiota, hän kysyy.

Kirjoituksessa listataan useita toimenpide-ehdotuksia tuomareiden turvallisuuden parantamiseksi. Kirjoittaja vaatii tuomareille muun muassa mahdollisuuden työskennellä nimettöminä.

Viimeisenä vaatimuksena esitetään viestinnän estämistä Belgian kaikista vankiloista.

Poimintoja videosisällöistämme

– Vankiloissa tapahtuvan matkapuhelinten käytön seurauksia aliarvioidaan raskaasti. Lähes kaikki vangit näyttävät pystyvän käyttämään niitä ja lähes kaikissa haaviimme jäävissä laitteissa törmätään uusiin tai edelleen jatkuviin rikoksiin.

– Emme voi neutraloida uhkia, emme voi estää hyökkäyksiä ja meidän rikostutkintaamme heikennetään lähettämällä kopioita materiaalistamme Dubaihin ja Turkkiin asti, tuomari tilittää.

Vankiloista käsin järjestellään kirjoittajan mukaan myös suuren luokan kokaiinikuljetuksia.

– Kaikista poliisin ja tuomioistuinten yrityksistä huolimatta, emme enää pysty suojelemaan kansalaisiamme tai itseämme. Ja päälle tulevat vankiloiden ylitäyttymisen seuraukset.

Tuomari korostaa, ettei kyse ole valituksesta tai kiitosten keräämisestä. Hänen mukaansa Belgian hallituksen tulisi ottaa vastuu oman perustansa suojelusta.

– Kysymys ei ole, onko oikeusvaltio uhattuna vai ei – se on jo. Kysymys kuuluu: miten valtiomme suojelee itseään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)