”Harvoin on työtöntä valjastettu ay-liikkeen keppihevoseksi yhtä helposti”

Miksi työnantajan pitäisi maksaa kustannukset, jotta voidaan osoittaa mieltä hallitusta vastaan, kansanedustaja kysyy.

– Viime viikon SAK:n masinoima mielenilmaus ja poliittinen lakko liittyen työttömyysturvan aktiivimalliin on kyseenalainen, eivätkä julkisuudessa annetut selitykset toiminnalle ole uskottavia, kansanedustaja Susanna Koski (kok.) kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Hän toteaa, että toimenpide oli järeä ja varsin suhteeton, sillä se osoitettiin jo voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaan.

– Harvoin on työtöntä valjastettu ay-liikkeen keppihevoseksi yhtä helposti. Mieltä kuulemma ilmaistiin työttömien tueksi. Jos väite pitäisi paikkansa, saavutetuista eduista oltaisiin yleisesti ottaen ay-liikkeen piirissä valmiita tinkimään, jotta yhä useammalla työttömällä olisi mahdollisuus päästä työnsyrjään kiinni, Koski kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että todelliset ja taloudelliset vaikutukset aiheutuvat työantajille.

– Juuri siitä syystä poliittisissa lakoissa, jotka kohdistuvat poliittisiin toimijoihin, asetelma on erityisen epäreilu. Tavallisesti työtaistelut kohdistuvat asioihin, jotka ovat sovittavissa työnantajien ja työntekijöiden kesken. Miksi työnantajan pitäisi kantaa taloudellinen riski ja kustannukset, jotta mieltä voidaan osoittaa hallitusta tai eduskuntaa vastaan työajalla, Koski ihmettelee.

Kosken mukaan yksinkertaisinta olisi lisätä työehtosopimuslakiin säädös, jonka mukaan lakko voi kohdistua ainoastaan työntekijöiden ja työnantajan välisesti sovittaviin asioihin.

– Poliittisesta lakko-oikeudesta luopuminen ja yleislakon määrittely juridisesti päivittäisivät työehtosopimuslainsäädäntömme eurooppalaiselle, sivistyneelle, aikaan ja ennen kaikkea avoimeen talouteen sopivalle tasolle, Koski kirjoittaa MT:ssä.

Mainos