Eniten suomalaiset uskovat yritysjohtajan, lääkärin, juristin ja huippu-urheilijan vaurastumiseen. Danske Bankin teettämän tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista pitää näiden ryhmien edustajien vaurastumisen todennäköisyyttä erittäin suurena.
Suomalaiset uskovat myös poliitikoiden vaurastumiseen, jonka todennäköisyyttä 46 prosenttia pitää suurena. Tavallisen suomalaisen vaurastumiseen uskoo 18 prosenttia suomalaisista.
Tutkimuksen mukaan vauraus merkitsee suomalaisille taloushuolista vapaata elämää.
– Tulot ovat tärkeä osa ihmisten taloudellisessa tilanteessa. Silti kuva ei ole niin yksinkertainen kuin voisi ajatella. Suomalaisille vauraus merkitsee eniten tilannetta, jossa ei tarvitse huolehtia rahasta. Tätä voi kutsua taloudelliseksi mielenrauhaksi, sanoo varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen Danske Bankista.
Todennäköiset vaurastujat kerryttävät omaisuutensa palkkatuloilla, suomalaiset arvioivat. Palkkatulot ovat todennäköisin keino vaurastua kaikille yritysjohtajalle, lakimiehelle, lääkärille, urheilijalle, poliitikolle ja insinöörille.
– Tulos osoittaa suomalaisten uskovan perinteisesti korkeatuloisena pidettyihin ammatteihin vaurauden synnyttäjänä. Tulos on ennakoitava, mutta jättää varjoonsa monia muita tapoja vaurastua ja saavuttaa taloudellista mielenrauhaa, Laaksonen toteaa.
Vain prosentti uskoo tavallisella suomalaisella olevan suuri mahdollisuus vaurastua ja 17 prosenttia pitää mahdollisuutta kohtalaisena, loput vähäisinä tai olemattomina. Todennäköisimmiksi vaurastumiskeinoiksi suomalaiset sanovat säännöllisen säästämisen ja kulukurin (46 %), lottovoiton (39 %), säännöllisen työssä käymisen nuoresta pitäen (23 %) ja perinnön (22 %).
Suomalaiset eivät usko, että voivat vaurastua palkkatuloillaan. Sijoittamalla vaurastumiseen uskoo 18 prosenttia suomalaisista.
– Tämän osuuden pitäisi olla suurempi, sillä säännöllisellä säästämisellä ja sijoittamisella vauraus kertyy todennäköisemmin kuin lottovoitolla, Laaksonen sanoo.
Kyselytutkimuksen Danske Bankille toteutti YouGov Finland. Tutkimukseen vastasi 1[nbsp]507 suomalaista 30.10.-2.11. Kyselin virhemarginaali kokonaistuloksissa 2,3 prosenttia suuntaansa.