Suomalaiset näyttävät tuntevat radonin ja pitävän sitä vaarallisena, mutta verrattuna muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, eivät näe sitä kovin merkittävänä riskinä omalle terveydelleen. Tämä käy ilmi Säteilyturvakeskus STUK:n teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia piti sisäilman radonia vaarallisena tai erittäin vaarallisena säteilyn lähteenä. Kuitenkin vain 13 prosenttia oli huolissaan radonin aiheuttamasta terveysriskistä verrattuna muihin riskeihin.
Annetuista vaihtoehdoista suurimmiksi riskitekijöiksi arvioitiin liikenneonnettomuudet (73 %) ja kotona tapahtuvat tapaturmat (61 %).
– On hyvä, että tieto radonista on tavoittanut ihmiset, mutta se ei riitä. Liikenneturvallisuuteen täytyy panostaa, sillä tieliikenteessä kuolee vuosittain noin 200–300 ihmistä, mutta niin täytyy myös radonturvallisuuteen. Suomessa arviolta 300 henkilöä saa vuosittain radonaltistuksesta johtuvan keuhkosyövän, Säteilyturvakeskuksen osastonjohtaja Pia Vesterbacka sanoo.
– Asunnon tai työpaikan sisäilmassa esiintyvä radon on todellinen terveysriski, ja radonpitoisuus tulisi mitata kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Radonin mittaus on helppoa, ja mittauskausi on juuri alkamassa marraskuun alussa. Jos sisäilman radonpitoisuus osoittautuu mittauksessa liian korkeaksi, on sen pienentämiseen olemassa toimivia korjausmenetelmiä, jotka eivät vaadi isoa rahallista panostusta, Vesterbacka jatkaa.
Radon on luotettavinta mitata radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa yhtämittaisesti vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen palveluntarjoajalle analysoitavaksi. Mittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavista yrityksistä tai STUK:sta.
Aula Research Oy:lla tekemässä kyselyssä, jossa tutkittiin suomalaisten tietotasoa, asenteita ja riskikäsityksiä liittyen säteilyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 1124 ihmistä. Otos edustaa 18–75-vuotiaita suomalaisia ja se on painotettu alueen, iän ja sukupuolen mukaan.