Harri Jaskarin mukaan ydinkysymyksenä on se, saadaanko noususuhdanteen aikana ihmiset takaisin töihin.
– Työllisyysaste on nyt saatava vähintään 75 prosenttiin ja nuoriin työttömiin on nyt kiinnitettävä erityinen huomio, sanoo Jaskari.
Hän muistuttaa, että hallitus teki kehysriihessä 17 työllisyyttä ja työelämää koskevaa päätöstä.
– Työllisyyspalveluihin ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen lisättiin rahoitusta. Omaehtoista opiskelua päätettiin helpottaa työttömyysturvalla. Oppositio kaivaa työllisyyspaketista kuitenkin vain kaksi itselleen epämieluisaa maalitaulua unohtaen, että kyse oli kokonaisuudesta, arvostelee Jaskari.
Nämä kaksi opposition teemaa ovat hallituksen valmistelema työsopimuslain muutos, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä sekä mahdollistaa määräaikaiset työsuhteet ilman erillisiä perusteita alle 30-vuotiaille, yli kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleille nuorille.
– Mielenkiintoista on kuitenkin se, että myös nämä uudistukset helpottavat merkittävästi uusien työpaikkojen syntyä, sanoo Jaskari.
Hänen mukaansa oppositiolla on uskomaton väite, että yksilöllinen irtisanominen tuhoaa työmarkkinoiden säännöt. Harri Jaskari huomauttaa, että Suomessa pystyy nykyisin irtisanomaan tuotannollis-taloudellisista syistä kollektiivisesti, mutta meillä on tosi hankala irtisanoa yksilötasolla, mikäli työntekijä ei viitsi tehdä töitä.
– Tässäkin tilanteessa työntekijällä on edelleen vahva suoja: irtisanomisen edellytykset täyttyvät vasta erittäin vakavasta velvoitteiden rikkomisesta ja laiminlyönnistä. Pienillä yrityksillä epäonnistunut rekrytointi on erittäin suuri riski. Viiden hengen yrityksessä jokainen työntekijä vastaa 20 prosentilla yrityksen tuloksesta, hän toteaa.
Jaskarin mukaan on selvää, että mikäli uudistus toteutetaan, yritykset uskaltavat työllistää huomattavasti nykyistä enemmän uusia osaajia.
Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 37 prosenttia yrityksistä on valmis harkitsemaan uusien työntekijöiden rekrytoimista, mikäli uudistus toteutetaan. Mikroyrityksistä jopa 74 prosenttia harkitsee lainmuutoksen seurauksena uusi rekrytointeja. Alle 20 henkilön yrityksiä on Suomessa noin 270 000.
– Kukaan ei palkkaa ihmistä vain saadakseen irtisanoa hänet myöhemmin. Hyvä työntekijä on työnantajalle kultaakin arvokkaampi. Kun kynnys palkata on matalampi, tehdään myös rekrytointeja herkemmin.
Nuorten työllisyyden osalta Jaskari toteaa, että siinäkin oppositiolla on täydellinen väärinymmärrys.
– Uusi määräaikaisen työsopimuksen mahdollisuus koskee niitä nuoria, jotka ovat jo joutuneet pitkäaikaistyöttömyyden kiroukseen. Mitä pidempiaikaiseksi nuoren työttömyys venyy, sitä vaikeampaa nuoren on löytää työtä ja syrjäytymisen riksi kasvaa. Tämä parantaa pitkäaikaistyöttömyyteen ajautuneiden nuorten asemaa päästä töihin – ei heikennä, sanoo Jaskari.