Hallia metsästetään huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun asti. Muutos pyyntiluvista kiintiöön astuu voimaan elokuun alussa metsästysvuoden vaihtuessa. Ensimmäisenä vuonna kiintiön suuruus Suomen merialueilla on yhteensä 1 050 hallia.
Hallin esiintymisalue on jaettu kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla on omat kiintiönsä. Alueelliset kiintiöt määritellään siten, että hallikantaa ei vaaranneta, vaan laji säilyy suotuisasti suojeltuna.
Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen lähes 30 000:een. Pyyntiluvanvaraisen metsästyksen aikaan suurimmat sallitut saalismäärät eivät yhtenäkään vuonna toteutuneet hallinmetsästyksen vaativuuden ja rajoitusten vuoksi.
Kiintiöihin siirtymisellä vähennetään hallien aiheuttamia menetyksiä ammattikalastukselle ja vesiviljelylle. Kun vahinkoja aiheuttavia halliyksilöitä havaitaan pyydysten ja kasvatuskassien lähistöllä, voidaan niitä alkaa poistaa välittömästi.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan pyydyksissä ruokailevat hallit ovat useimmiten huonokuntoisia uroksia ja pienikokoisia saman vuoden poikasia.
– Kun kalastajat ja metsästäjät tekevät yhteistyötä, metsästys kohdistuu vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin, jolloin haitat elinkeinoille vähenevät ja hallikannan kestävä hoito on turvattu, ministeriö sanoo tiedotteessaan.
Kiintiön täyttymistä seurataan saalisilmoitusten perusteella. Saaliiksi saadusta hallista on viimeistään kolmantena arkipäivänä ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sakotettava metsästysrikkomus.
Metsästetystä hallista pyydetään myös toimittamaan näyte Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka tutkii niistä hallien kannan rakennetta, ympäristömyrkkymääriä, terveyttä ja vaikutuksia kalastukselle. Näytteestä maksetaan 120 euron palkkio.
Kiintiömetsästys on tähän mennessä ollut käytössä vain poronhoitoalueen karhunmetsästyksessä. Hallinmetsästyksen pyyntiluvista luopuminen keventää elinkeinonharjoittajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.