Maanantaina käynnistynyt Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja herättää kuluttajia pohtimaan arkisten valintojen merkitystä harmaan talouden ja laittoman toiminnan torjumisessa.
– Ravintola-alan harmaa talous on tyypillisimmillään pimeitä palkkoja, veronkiertoa ja ohimyyntiä. Tyypillisimmin harmaasti toimivan ravintolan tunnistaa siitä, ettei ostosta lyödä kassaan ja aterian hinta on huomattavasti yleistä hintatasoa edullisempi. Harmaasta ravintolasta voi olla kyse myös silloin, kun samalla liikepaikalla toimiva ravintola vaihtaa tiheästi nimeään, Timo Lappi kertoo tiedotteessaan.
Verojen ja työehtosopimusten mukaisten palkkojen osuus ravintola-aterian hinnasta on useita kymmeniä prosentteja. Kun ravintola jättää nämä maksamatta, annokset voi hinnoitella edullisemmaksi.
Timo Lapin mukaan ravintola-alan tunnuslukujen perusteella alle 6,5 euron pizzaa ei voida jatkuvasti myydä, jos yritys huolehtii kaikista yhteiskunnallisista velvoitteistaan.
– Kampanjaluontoisesti hinta voi olla alempi tai mikäli yrittäjällä ei ole työntekijöitä, hän ei maksa itselleen palkkaa eikä halua omistamalleen liiketilalle tuottoa. MaRan tekemän laskelman perusteella ei voida osoittaa, että yksittäinen yrittäjä toimii harmaassa taloudessa, mutta se voi olla viite siitä, hän sanoo
Lappi muistuttaa, että rehellinen yritys ei pysty kilpailemaan velvoitteensa laiminlyövän ravintolan kanssa.
Vahingot yhteiskunnalle verojen ja lakisääteisten maksujen laiminlyönneistä majoitus- ja ravintola-alalla ovat 300-400 miljoonaa euroa vuodessa. Noin 8-10 prosenttia ravintola-alasta on harmaan talouden piirissä.