Yhä useampi kieltäytyy perinnöstä, mutta ei ole yhdentekevää, kuinka sen tekee. Syitä perinnöstä luopumiseen on useita, kertovat Lounaismaan Osuuspankin lakiasiainpäällikkö Eveliina Vaanela-Loiske ja Hautauspalvelu Aavan toimitusjohtaja Laura Andersson Turun Sanomille.
– Tyypillisesti oma varallisuustilanne on niin vakaa, ettei perinnöllä ole taloudellista merkitystä. Silloin halutaan, että omaisuus menee suoraan seuraavalle sukupolvelle, Vaanela-Loiske sanoo.
Perinnöstä luopuminen on kuitenkin tehtävä tarkasti, sillä muuten verotaakka voi jopa kasvaa.
– Ajattelet hyvää ja haluat antaa omaisuuden lapsillesi, mutta joudutkin ensiksi maksamaan itse perintöveron ja he saamastaan omaisuudesta lahjaveron, Andersson sanoo.
Luopumisen on oltava niin sanotusti juridisesti tehokas, jottei siitä seuraa tuplaverotus.
– Kuolinpesän osakas ei saa ryhtyä perintöön, eli esimerkiksi nostaa kuolinpesän varoja tai muutoin ottaa perintöä vastaan, Andersson toteaa TS:lle.
Käytännön asioita saa hoitaa, kuten esimerkiksi hautajaiset kuolinpesän laskuun.
Perintö on joko otettava vastaan kokonaisuudessaan tai ei lainkaan. Jos lapseton aikuinen luopuu perinnöstä, se siirtyy eteenpäin perintökaaren mukaisesti.
Jos perintö on siirtymässä alaikäisille, se tuo lisää pohdittavaa. Vanhempi voi edustaa lastaan vielä perunkirjoituksessa, mutta sen jälkeen lapsen omaisuuden valvonnasta vastaa Digi- ja väestötietoviraston nimeämä sijaisedunvalvoja.
LUE MYÖS:
Luulitko, että perinnöstä voi vain kieltäytyä? Ei ole niin yksinkertaista