Tiistaina sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan Suomessa on yhteiskuntaluokkaeroja.
– Suomessa on kuplia. Meillä onneksi yhteiskuntaluokkien väliset erot ovat pienemmät kuin monessa muussa maassa. Se myös näkyy siten, että yhteiskuntamme on turvallinen. On myös niin sanotun eliitin ja hyvätuloisten etu, että erot ovat pienemmät. Mutta kyllä erot ovat olemassa, Sarkkinen sanoo Iltalehden haastattelussa.
Ministeriksi nousevan Sarkkisen mukaan eliitissä ja eduskunnassa on paljon ihmisiä, joille köyhyydessä eläminen on vierasta. Hänen mukaansa poliitikkojen tulisi vaalia empatiataitojaan.
– Olen itse ollut siinä tilanteessa, että olen hakenut ruoka-apua, mutta siitä on aikaa ja elän nyt erilaisessa tilanteessa, enkä väitä pystyväni täysin ymmärtämään ja samaistumaan varsinkin siihen, minkälaista on kokea pitkäaikaista köyhyyttä. Eliitissä ja eduskunnassa on paljon ihmisiä, joille se on vierasta.
Suomalaista kulttuuria hän luonnehtii ”työ- ja suoritusorientoituneeksi”.
– Työsuojeluelämämme on rakennettu fyysisen työn aikaan: siihen, onko kypärä päässä vai ei. Kun henkiseen työhön tulee tuottavuuspaineita, se kuormittaa pään sisällä.
– Työkulttuurimme on nyt armoton, eikä siinä oikein ole tilaa kuin sille 100 tai 110 prosentille, jos käytän tällaista kornia ilmausta.
Ministeri sanoo toivovansa, ettei Suomeen rantaudu niin sanottua aasialaistyyppistä työkulttuuria, ”jossa olisi jokin itseisarvo olla mahdollisimman monta tuntia toimistolla”. Sarkkinen arvosteli viime vaalikaudella ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kiky-esitystä ja päivittäisen työajan lisäämistä kuudella minuutilla.
– Se kuusi minuuttia lisää työaikaa oli tuottavuuden väärin ymmärtämistä. Eihän tuottavuus kasva sillä, että työaika pitenee. En todellakaan toivo, että olisimme menossa aasialaistyyppiseen työkulttuuriin, jossa olisi jokin itseisarvo olla mahdollisimman monta tuntia toimistolla. Henkisessä työssä kuudella minuutilla ei ole mitään merkitystä, Sarkkinen sanoo.