Kunnille voi koitua jopa 600 miljoonan euroa lisäkustannukset, jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, käy ilmi maanantaina julkaistusta selvityksestä.
Selvityksen toteutti FCG Kuntaliiton toimeksiannosta.
Selvitys on toistaiseksi ainoa, jossa on arvioitu uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja kaupunkeihin.
Selvitykseen osallistuneet pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa per asukas, ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 euroa per asukas.
– Tuloksissa on nähtävissä, että uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin, selvityksen tekijä, vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara FCG:stä toteaa tiedotteessa.
– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista.
Lakiuudistuksen kustannusvaikutuksia selvitettiin yhdentoista erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa. Kun näiden kuntien arviot suhteutetaan kaikkien Suomen kuntien yhteenlasketuiksi muutoskustannuksiksi, kustannusarvioksi muodostuu noin 600 miljoonaa euroa.
Hallitus valmistelee hankintalakiin muutosta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia. Julkisuudessa on mainittu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos.
Jos nämä poikkeukset toteutuvat, koko maan kattava muutoskustannus on noin 455 miljoonaa euroa. Pienten kuntien kustannusten keskiarvo olisi tässä tilanteessa noin 323 euroa asukasta kohden ja keskisuurten kuntien noin 37 euroa asukasta kohden.
– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi tiedotteessa.
Selvityksessä kunnat toivat esiin huolensa huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyen etenkin ruoka- ja ICT-palveluissa.
Kuntien kaikkea dataa, myös kriittisiä turvallisuustietoja, ylläpidetään digialustoilla. Kriittisiä tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.
Kuntaliitto muistuttaa, että jos kunnalla ei ole resursseja eikä osaamista kehittää omaa ICT-hallinnointia tai kyberturvaa, kunta on markkinatoimijoiden armoilla myös kriittisten tietosisältöjen suhteen.
Selvitykseen osallistuivat Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.
Arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat tässä vaiheessa karkeita ja suuntaa antavia.
