Handelsbankenin talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia. Pankki laskee ensi vuoden talousennustetta, ja odottaa nyt talouden kasvavan 3,0 prosenttia. Vuonna 2023 talous kasvaa 1,8 prosenttia.
Kasvua tukevat kotitalouksien kulutuksen ja investointien vakaa tahti sekä viennin myönteinen vire. Inflaatio on ennustejaksolla selvästi viime vuosia korkeampaa. Työllisyys paranee, vaikka samanaikaisesti esiintyy työvoimapulaa.
– Positiivisesta tunnelmasta huolimatta talousnäkymät ovat muuttuneet hieman epävarmemmiksi kohonneen inflaation, kustannuspaineiden ja toimitusketjujen häiriöiden vuoksi, Handelsbanken toteaa.
Talouskasvun kiivain vaihe on Suomessa takanapäin, mutta kasvu jatkuu kelvollisena ensi vuonna. Palveluiden kulutuksella on tilaa elpyä lisää, sillä kotitalouksilla on vielä varsin runsaasti säästöjä pandemian jäljiltä.
Vientiä vauhdittavat ensi vuonna teollisuuden lähes ennätysvahva tilauskanta ja palveluviennin elpyminen. Investointeja tukevat asuinrakentamisen hyvä veto ja yritysten tarve lisätä kone- ja laiteinvestointeja. Yritysten odotukset ovat myönteiset, vaikka materiaali- ja työvoimapula sumentaa näkymiä.
– Ensi vuonna talous kasvaa hyvin, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu, Handelsbanken Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi.
Työttömyysasteeksi pankki ennustaa ensi vuonna 7,0 prosenttia ja vuoden 2023 työttömyysasteeksi 6,5 prosenttia.
Inflaatio korkea
Inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina odotettua voimakkaammin. Arvioimme kuluttajahintainflaation kiihtyvän lokakuussa yli kolmeen prosenttiin.
– Nostamme inflaatioennusteitamme tälle ja ensi vuodelle. Inflaatio nopeutuu tänä vuonna 2,1 prosenttiin, mikä on korkein vuosi-inflaatio sitten vuoden 2012, Hirvonen sanoo.
Vuosina 2021–2023 inflaatioon vaikuttavat eniten elintarvikkeiden, alkoholin, asumisen ja liikenteen hintojen nousu.
Maailmantalous toipuu eri tahtiin
Pandemia on väistymässä etenkin kehittyneissä maissa. Talouden elpyminen on kuitenkin eritahtista. Kiinan talouskasvun hidastuminen näkyy myös maailmantalouden kasvussa.
– Ensi vuonna kasvu on keskimääräistä vahvempaa. Talouden toipuminen, työllisyyden ripeä kasvu ja inflaation nopeutuminen merkitsevät sitä, että keskuspankit alkavat vähentää pandemiaelvytystään, sanoo senioriekonomisti Janne Ronkanen.
Pandemian väistyessä uudet riskit varjostavat näkymiä. Toimitusketjuongelmat ja huoli inflaatiokehityksestä nähdään suurimpina riskien lähteinä.
– Rahoitusmarkkinoilla koronnosto-odotukset ovat lisääntyneet tuntuvasti viime aikoina. Näkemyksemme mukaan keskuspankit etenevät kuitenkin rauhallisemmin. Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaa korkoa vuoden 2023 alussa, ja Euroopan keskuspankki ei koske korkoon ennustevuosina 2021–2023. Keskuspankit ottivat kriisitoimet ripeästi käyttöön, nyt on mielenkiintoista nähdä, miten niistä irtaantuminen sujuu, Ronkanen pohtii.