Yhdysvaltalainen it-suunnittelija Robert G. Reeve alkoi saada puhelimensa Twitter-tilille mainoksia, joissa kehotettiin ostamaan samaa hammastahnaa, jota hänen äitinsä käyttää. Reeve, joka kertoo työskentelevänsä yksityisyyteen liittyvien asioiden parissa, selvitti, mistä on kyse.
– Vietin viikon äitini luona, ja nyt saan mainoksia yhtiöltä, joka valmistaa äitini käyttämää hammastahnaa. Emme ole puhuneet tästä tahnamerkistä enkä ole googlannut sitä, Reeve kertoo Twitter-ketjussaan.
Usein on esitetty, että puhelimet salakuuntelevat käyttäjiään ja etsivät keskusteluista avainsanoja. Näiden perusteella some-ohjelmat alkaisivat lähettää mainoksia. Myös jonkin asian googlaaminen johtaa usein saman aiheen mainostulvaan.
Reeve sanoo, että some-ohjelmien ei tarvitse salakuunnella käyttäjiään.
– Kyseessä on salaliittoteoria, joka on osoitettu vääräksi lukuisia kertoja. Niiden ei tarvitse kuunnella, koska käyttäjät antavat tietonsa ajattelematta, ja se on yhtiöille halvempaa ja tehokkaampaa.
Näitä tietoja ovat esimerkiksi käyttäjätunnukset, sijainti sekä ”demografiset tiedot”, joihin kuuluvat ikä, sukupuoli, ihonväri, koulutus ja työpaikka. Tiedonlouhintayhtiöille maksetaan siitä, että ne keräävät kaiken mahdollisen tiedon ja yhdistävät tietoja keskenään, Reeve sanoo.
– Ne yhdistävät hankintani supermarketista Twitter-tilini tietoihin, koska olen antanut molemmille sähköpostiosoitteeni ja puhelinnumeroni, ja koska olen antanut luvan käyttää tietojani samalla, kun olen hyväksynyt käyttöehdot, hän toteaa.
Tämä ei vielä selitä, miksi Reeven puhelimeen ilmestyy mainoksia, joissa mainostetaan äidin käyttämää hammastahnaa. Hän löytää kuitenkin selityksen.
– Tässä kohdin homma muuttuu hulluksi. Jos puhelimeni on säännöllisesti samassa GPS-sijainnissa kuin jokin toinen puhelin, ”ne” (mainostajat) saavat tiedon siitä. ”Ne” alkavat rakentaa verkostoa ihmisistä, joiden kanssa olen tekemisissä, Reeve kirjoittaa.
Näin kerätyn tiedon ansiosta mainostajat yhdistävät yhden käyttäjän kiinnostuksia, selaushistoriaa ja hankintoja toisen käyttäjän vastaaviin tietoihin.
– Ne alkavat näyttää minulle eri mainoksia sen mukaan, keitä ihmisiä on ympärilläni, kuten perhe, ystävät ja kollegat työpaikalta.
Reeven mukaan mainostajat lähettävät hänelle sellaisia mainoksia, jotka oikeastaan eivät kiinnosta häntä, mutta jotka kiinnostavat sellaisia ihmisiä, joiden kanssa hän on tekemisissä. Mainostajat toivovat, että asiasta syntyy keskustelua, hän tulkitsee.
– Ei niiden tarvitse salakuunnella minua. Kyse on vain tietojen yhdistämisestä.
Reeve ihmettelee, miksi ihmiset antavat tietonsa vapaasti some-jättien käyttöön.
– Kukaan ei välitä. Olemme päättäneet, että yksityisyytemme ei ole minkään arvoista. Tämä peli on hävitty.
Hän muistuttaa, että kerättyä tietoa voidaan myös käyttää väärin.
– Ne tietävät, mitä hammastahnaa äitini käyttää. Ne tietävät, että minä olin äitini luona. Ne tietävät Twitter-toimintani. Nyt saan hammastahnamainoksia. Ihmisen tiedot eivät koske vain häntä itseään, vaan tietoja voidaan käyttää jokaista tuntemaasi ihmistä vastaan, ja jopa tuntematonta. Käyttäytymistäsi ohjataan tiedostamattasi, Reeve sanoo.
I'm back from a week at my mom's house and now I'm getting ads for her toothpaste brand, the brand I've been putting in my mouth for a week. We never talked about this brand or googled it or anything like that.
As a privacy tech worker, let me explain why this is happening. 🧵
— Robert G. Reeve (@RobertGReeve) May 25, 2021
