Kunnallinen hammashoito laajennettiin koskemaan kaikenikäisiä 11 vuotta sitten. Uudistuksen myötä hammashuollon palvelujen käyttö lisääntyi erityisesti niillä, jotka eivät ennen käyttäneet juuri lainkaan suun terveydenhuollon palveluja.
Vaikka suun terveys on yleisesti parantunut ja erot ovat tasaantuneet, väestöryhmien välillä on ministeriön mukaan edelleen liian suuria eroja. Palveluihin hakeutuminen sekä suun omahoito, kuten suun ja hampaiden säännöllinen puhdistaminen, on vähäisintä matalasti koulutetuilla. Juuri näissä ryhmissä hoidon tarve on suurinta.
Suun terveydenhuollolla on merkittävä vaikutus ihmisen kokonaisterveyteen. Tästä syystä osa kunnista järjesti hammashuollon aikuisväestölle jo ennen kuin siitä tuli lakisääteinen palvelu. Joissain kunnissa aikuisväestö jäi kuitenkin tuetun hammashoidon ulkopuolelle, millä oli merkittäviä vaikutuksia suun terveyserojen kehittymiselle väestössä.
Aikuisten suun sairauksien hoidolla saadaan hyötyjä muiden sairauksien hoitoon. Ehkäisevässä hoidossa ja pitkäaikaissairaiden hoidossa ja hoitoketjujen sujuvuudessa on kuitenkin vielä parannettavaa. Hoitojonoistakaan ei ole kokonaan päästy eroon, vaikka hoitoon pääsyn viiveitä on pystytty lyhentämään huomattavasti.