Suun terveydenhuollon Kela-korvaukset eivät Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksen mukaan ohjaa asiakkaita merkittävässä määrin julkiselta sektorilta yksityiseen hammashoitoon.
KKV:n mukaan korvauksia maksetaan vuosittain yli 50 miljoonaa euroa pääosin ihmisille, jotka käyttäisivät yksityisiä hammashoitopalveluita todennäköisesti muutenkin. Tämä heikentää järjestelmän vaikuttavuutta julkisen sektorin kuormituksen keventäjänä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisen ja yksityisen suun terveydenhuollon käyttöä Suomessa sekä arvioitiin Kela-korvausjärjestelmän vaikutuksia. Suun terveydenhuollon korvaukset muodostavat merkittävän osan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten kokonaispotista.
Kela-korvauksia on perinteisesti perusteltu sillä, että ne ohjaisivat ihmisiä käyttämään tiettyjä palveluita. Hammashoidossa tuen on toivottu siirtävän potilaita julkisesta suun terveydenhuollosta yksityisiin palveluihin. KKV:n tutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan suuressa mittakaavassa tapahdu.
Viraston mukaan järjestelmän keskeinen ongelma ei ole se, että korvaukset siirtyisivät palveluntuottajien hintoihin. Suurempi ongelma on se, että asiakkaat eivät juuri vaihda julkiselta sektorilta yksityiselle.
– Suun terveydenhuollon Kela-korvausjärjestelmän uudistaminen olisi yksi askel kohti verovarojen tehokkaampaa käyttöä sote-sektorilla, sanoo KKV:n ekonomisti Miika Heinonen tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan yksityisten hammashoitopalvelujen käyttö on vahvasti yhteydessä korkeampaan tulo- ja koulutustasoon. Julkisten palvelujen käyttö taas on suhteellisesti yleisempää alemmissa tuloryhmissä.
Koska Kela-korvaukset määräytyvät yksityisten palvelujen käytön perusteella, ne kohdistuvat pääosin paremmassa sosioekonomisessa asemassa oleville. Alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä hammashoitoon näytetään hakeutuvan harvemmin kuin terveyden kannalta olisi tarpeen, mutta korvauksia kohdistuu näille ryhmille vähemmän.
Palveluvalinta muuttuu harvoin
Toinen keskeinen havainto liittyy palveluvalinnan pysyvyyteen. Asiakkaat, jotka olivat käyttäneet yksityisiä palveluita, käyttivät niitä suurella todennäköisyydellä myös seuraavalla käynnillään.
KKV tarkasteli lisäksi aiempien Kela-korvausten muutosten vaikutuksia yksityisten ja julkisten suun terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Tulosten mukaan korvaustasojen laskuilla ja korotuksilla on ollut vain vähäisiä vaikutuksia siihen, kumman sektorin palveluja asiakkaat käyttävät.
– Suuri osa asiakkaista ei pidä julkista ja yksityistä suun terveydenhuoltoa vaihtoehtoina, vaan käyttää jompaakumpaa sektoria. Kela-korvauksilla voidaan vaikuttaa ihmisten valintoihin vain rajallisesti, Heinonen sanoo.
KKV:n mukaan Kela-korvausjärjestelmän vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, millainen kilpailuasetelma julkisella ja yksityisellä sektorilla on. Jotta korvaus voisi keventää julkisen sektorin kuormitusta, sektorien pitäisi kilpailla ainakin osin samoista asiakkaista.