Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kaikkiaan 18 000 hämeenlinnalaista, noin neljäsosa kaupungin asukkaista, on mukana kokeilussa. Valinnanvapautta ovat päässeet kokeilemaan keskusta-alueella sijaitsevan Jukolan ja haja-asutusalue Lammi-Tuuloksen terveyskeskusten asiakkaat.
– Mahdollisuus valita itse ei ole synnyttänyt kiivasta rumbaa, vaan alkupiikin jälkeen vaihtoja tehdään noin 200 henkilön kuukausitahtiin, kertoo kehittämispäällikkö Niina Haake Hämeenlinnan kaupungilta ministeriön tiedotteessa.
Kokeilussa mukana olevista 16 prosenttia eli 2 900 henkilöä on siirtynyt yksityisen sote-keskuksen asiakkaaksi. Useampaan kertaan terveyskeskuksen ja sote-keskuksen välillä on vaihtanut parisataa ihmistä, yleisimmin vaihdetaan takaisin julkiseen palveluun terveysasemalle.
Kokeilussa sote-palveluita tuottaa kaksi kaupungin terveysasemaa ja viisi yksityistä yritystä. Kaikki tarjoavat saman perusterveydenhuollon tasoisen paketin, johon kuuluvat yleislääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan vastaanotot sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Yksityisessä sote-keskuksessa hinnat ovat samat kuin terveyskeskuksessa.
Sote-keskusta testaava hämeenlinnalainen saa paketin ulkopuolisia palveluja, kuten diabeteshoitajan vastaanottoa tai fysioterapiaa, entiseen tapaan terveyskeskuksesta.
Lääkärin vastaanotto kiinnostaa
Merkittävin tulos valinnanvapaudesta näkyy palvelujen käytön kasvussa: kokeilualueilla sote-palvelujen käyttö on lisääntynyt 20 prosentilla. Valinnanvapaus on tuonut kaupungille myös uutta asiakaskuntaa, joka ei asioinut julkisella puolella lainkaan vuonna 2016.
Hämeenlinnassa on pyritty mahdollisimman laveaan vapauteen. Sote-keskusta tai terveysasemaa saa vaihtaa kuukauden välein. Haaken mukaan asukkaat ovat olleet pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä malliin. Kaupunki selvittää kyselyllä, miksi vaihtajat ovat vaihtaneet ja muut eivät.
Hämeenlinnan kokeilu jatkuu kuluvan vuoden lopulle, ja jatkosta neuvotellaan. Haake lupaa jakaa kaupungin kokemuksia valinnanvapauden toteuttamisesta muillekin.
Haake koki suurimmaksi huolekseen sen, kuinka valinnanvapauskokeilu selitettäisiin ymmärrettävästi kuntalaisille. Keinoina käytettiin kotikirjettä ja selkosuomea.
– Avasimme asiaa niin, että jokainen voi ymmärtää, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, millaisia palveluja se koskee, paljonko palvelut maksavat ja mistä saa lisätietoja. Tempaus näyttäisi onnistuneen, hän sanoo.