Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui keskiviikkona puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Salossa. Hän keskittyi Euroopan tulevaisuuteen ja toisena teemana talouteen.
– Britannian EU-ero, maahanmuuttokriisi ja euroalueen ongelmat horjuttavat yhdentyvän Euroopan peruskiviä. Ilmassa on paljon protektionistisia ja nationalistisia virtauksia, joiden voimistuminen on uhka Suomen kaltaiselle avoimelle ja vientivetoiselle maalle. Nyt kun Eurooppa hapuilee reitiltään, niin meidän on kyettävä voimakkaasti osoittamaan uutta suuntaa, Petteri Orpo sanoi.
Suomen taloudessa on Orpon mukaan näkyvissä myönteisiä merkkejä, mutta kokonaiskuva on edelleen vaikea.
– Tulevina päivinä ja viikkoina punnitaan, että kykeneekö tämä hallitus pitämään kiinni ohjelmastaan. Kyse on siitä, saammeko Suomen suunnan kääntymään. Ilman uusia, työllisyyttä vahvistavia uudistuksia tämä ei tapahdu.
Euroopan tulevaisuus
Petteri Orpon mukaan EU:n yhtenäisyys ja arvopohja ovat koetuksella. Protektionismi ja erilaiset nationalistiset liikkeet ovat vahvistuneet, ja ”monimutkaisiin haasteisiin simppeleitä ratkaisuja tarjoavat populistiset liikkeet ovat vahvistuneet useissa jäsenmaissa”.
– Kuva maanosamme tulevaisuudesta on vähintäänkin hämärtynyt. EU tarvitsee nyt selkeän yhteisen ajatuksen siitä, miten tästä mennään eteenpäin. Tarvitsemme yhteistä eurooppalaista keskustelua unionin suunnasta ja tulevaisuudesta, Petteri Orpo totesi.
Hänen mukaansa keskustelu EU:n tulevaisuudesta ei voi rajoittua vain valtionpäämiesten pöytiin. Jos haluamme, että EU nauttii kansalaisten luottamusta, niin tässä keskustelussa sekä median että kansalaisyhteiskunnan on oltava voimakkaasti mukana.
– Ratkaisuksi on Euroopassa esitetty esimerkiksi pitkälle menevää suvereniteetin jakamista, yhteisvastuun syventämistä tai jopa tulonsiirtounionin perustamista. Tällaiset esitykset jakaisivat jäsenmaita. Sitä pitää nyt välttää. Nyt olisi päinvastoin työskenneltävä EU:n yhtenäisyyden vahvistamiseksi.
– Kyse ei ole siitä tarvitaanko enemmän vai vähemmän Eurooppaa. Eurooppalaiset odottavat käytännöllisiä ratkaisuja meitä kohtaaviin ongelmiin. Eli ratkaisuja talouskasvun vahvistamiseksi, turvallisuuden lisäämiseksi ja muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
Hänen mukaansa eurojärjestelmä vastaa oikeustajua vain, jos jokainen kansallisvaltio vastaa veloistaan itse.
– Vapaakauppa ja erityisesti parhaillaan neuvoteltavat sopimukset Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa ovat Euroopan ja Suomen taloudelle erittäin tärkeitä. Siksi on kovin huolestuttavaa, että niiden eteneminen on vastatuulessa.
Turkista on maahanmuuttokriisin ja vallankaappausyrityksen myötä nopeasti muodostunut Orpon mukaan yksi EU:n keskeisistä haasteista. Hänen mukaansa tilanteen kärjistymistä on molemmin puolin vältettävä.
– EU:n turvapaikkapolitiikkaa on nyt uudistettava ja tehostettava. Tarvitaan kolmiosainen ratkaisu. Ensimmäinen on EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka, toinen on tehokas ulkorajavalvonta ja kolmas on pakolaisuuden juurisyihin vaikuttaminen.
Brexit-eroneuvotteluissa tavoitteena on Orpon mukaan Suomen etu.
– Siihen sisältyy tavoite pitää Britannia mahdollisimman lähellä EU:ta. Yhtä lailla Suomen etu on vahvistaa unionia koossa pitäviä voimia.
– Tässä tilanteessa Suomen linjasta ei saa syntyä epäselvyyttä. Suomalaisten vahva enemmistö antaa tukensa Suomen EU-jäsenyydelle. Kansanäänestyksellä leikittely ei sovi tähän aikaan. Se ei ole Suomen edun mukaista.
Budjettiriihi
Talousosiossaan Petteri Orpo totesi, että ”kovien arvojen keskellä meillä on oltava sydän paikallaan”. Hänen mukaansa ”reilun yhteiskunnan täytyy olla kokoomuksen johtotähti myös tulevien kuukausien talouspäätöksissä”.
– Yhteiskunnassa, missä on paljon epäreiluuden tunnetta, ei kenenkään ole hyvä olla. Tämä kasvava epäreiluuden kierre meidän on saatava poikki. Reilussa yhteiskunnassa jokaisella on perhetaustastaan riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä elämässään ja siten osallistua hyvinvoinnin kannattelemiseen. Reilussa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen sopivaa työtä. Reiluun yhteiskuntaan ei kuulu vapaamatkustajia eikä veropakolaisia, Orpo sanoi.
– Koska vain tällä tavalla – siis työn kautta – voimme pysäyttää viimeisten vuosien leikkausten ja veronkorotusten kierteen, mikä oikeutetusti on tuntunut suomalaisista epäreilulta.
Hänen mukaansa hallitus on pystynyt tekemään päätöksiä ja päätöksentekokyky on perustunut ”ennen muuta jaettuun tilannekuvaan. Eli siihen, että hallituspuolueet ovat ymmärtäneet, kuinka huonossa kunnossa Suomen talous on”.
– Olisi kovin mukava seistä tässä ja sanoa, että hallituksen päättäväiset toimet ovat riittäneet kääntämään Suomen suunnan. Että voimme jäädä odottelemaan parempia aikoja. Valitettavasti näin emme voi tehdä.
Orpon mukaan ”kyllä, Suomen taloudessa on näkyvissä joitakin myönteisiä merkkejä”, mutta talouden tilannekuva on edelleen ”todella huolestuttava”.
– Suomen talouden tuotanto on kymmenen vuoden takaisella tasolla. Suomen vienti ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa, vaan menetämme jatkuvasti markkinaosuuksia.
Hän kysyi, miksi maalaa näin kielteistä kuvaa Suomen taloudesta ja eikä kannattaisi korostaa talouskehityksessä näkyviä valonpilkahduksia.
– Tämä ei valitettavasti ole mitään valtiovarainministerin viran puolesta tapahtuvaa synkistelyä. Sanon näin siksi, että se on tosiasioihin perustuva kuva Suomen taloudesta. Koska ilman rehellistä ja realistista tilannekuvaa ei synny tilanteeseen sopivia päätöksiä.
Ei riitä vielä
Petteri Orpon mukaan ”on tosiasia, että hallituksen nyt sopimat toimet eivät vielä riitä korjaamaan Suomen talouden ongelmia”.
– On tosiasia, että ilman uusia työllisyystoimia emme pääse hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen, emmekä kykene katkaisemaan julkisen talouden velkakierrettä. Mutta meillä on myös syytä optimismiin. Ensinnäkin, kaikki päätökset ovat edelleen omissa käsissämme. Toiseksi, meillä on hyvä strateginen hallitusohjelma, jota noudattamalla Suomen kurssi voidaan oikaista. Kolmanneksi, Suomella on vahva rakenteellinen kilpailukyky, osaava väestö, toimivat instituutiot ja luottamusyhteiskunta, joiden varaan Suomen menestys voidaan rakentaa.
Kokoomusjohtajan mukaan hänen puolueensa on valmis harkitsemaan kaikkia keinoja, joilla kyetään luomaan Suomeen uusia yksityisen sektorin työpaikkoja.
– Seuraava välttämätön askel on uuteen vientivetoiseen palkkamalliin siirtyminen. Työmarkkinoiden joustavuutta on edelleen lisättävä. Työllistämisen kynnystä on alennettava. Työpaikoilla on jatkossa kyettävä sopimaan joustavasti työehdoista ja palkoista, Orpo luetteli.
– Kannustinloukut ja asumisen korkea hinta ovat vakava ongelma, joiden vuoksi monen työn tekeminen ei yksinkertaisesti ole työttömän näkökulmasta mahdollista. Sosiaaliturvaa, verotusta ja esimerkiksi päivähoitomaksuja on katsottava kokonaisuutena siten, että pienipalkkaisenkin työn vastaanottaminen on työttömälle mahdollista.
– Eräs ekonomisti on sanonut, että tuottavuus ei ole kaikki, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki. Siksi me Kokoomuksessa uskomme vahvasti siihen, että sekä julkiset että yksityiset investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen ovat ainoa tie Suomen menestykseen.
Hallituksessa kysytään hänen mukaansa nyt sitä, kantaako alkukauden vahva päätöksentekokyky myös tässä budjettiriihessä.
– Kysytään myös sitä, onko yhteiskunta valmis tekemään uudistuksia, jotta mahdollisimman moni työtön saisi mahdollisuuden päästä töihin.
– Työllisyyspaketissa ei ole kysymys uusista säästöistä. Jos työllisyyden edistämiseksi tehtävät toimet tuottavat säästöjä, niin rahat kohdennetaan uudelleen työllisyyttä edistäviin kohteisiin.
Kokoomus on Orpon mukaan vaalikauden alusta saakka puolustanut strategista hallitusohjelmaa ja pääministeri Juha Sipilää sen toimeenpanon johtajana.
– Mikään ei ole tässä suhteessa muuttunut, Petteri Orpo sanoi.