– On erittäin tärkeää, että maakuntien toiminnan aloitus vuonna 2020 sujuu hyvin. Tämä on edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja vaikuttavasti, perhe ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.), valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila, toteavat kehysriihen kannanotossaan.
Maakunta-ja soteuudistusta koskeva kannanotto on julkaistu valtioneuvoston sivuilla. Siinä todetaan, että hallitus turvaa maakuntien rahoituksen riittävyyden uudistuksessa.
– Sekä suuret kaupungit että kuntakenttä laajemmin ovat ilmaisseet huolensa uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. On tärkeää, että kunnat ja valtio arvioivat yhdessä näitä vaikutuksia. Tarkennettu arviointi vaikutuksista kuntatalouteen käynnistetään välittömästi nyt eduskunnassa olevien maakunta- ja soteuudistuksen lakien hyväksynnän jälkeen, kannanotossa todetaan.
Kirjoituksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti. Uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä hallitaan ja muutosta pehmennetään piloteilla ja palvelusetelikokeiluilla. Kaikki maakunnat ovat hakeneet pilotteihin. Ne voivat alkaa heinäkuun alusta, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.
– Pilottien kautta tullaan vahvistamaan maakuntien yhtenäisiä käytäntöjä kokeilemalla eri valinnanvapaustyökaluja ja erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja. Tarkoitukseen on tässä vaiheessa varattu rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa. Hallitus on jo aiemmin osoittanut 30 milj. euroa nykylainsäädännön mukaisiin valinnanvapauskokeiluihin.
Asiakasmaksulakia on Saarikon, Vehviläisen, Nergin ja Varhilan mukaan valmisteltu niin, ettei maksuihin tulisi kohtuuttomia korotuksia. Lakia uudistaessa huomioidaan sote- ja maakuntaratkaisujen edellyttämät muutostarpeet sekä muussa lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.
– Maksuja voidaan kerätä vain säädösten mukaisessa laajuudessa. Maakuntien tulee pysyä näissä rajoissa. Asiakasmaksujärjestelmän sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjausvaikutukset tarkastellaan uudelleen. Asiakkaan taloudellinen asema ei saa olla esteenä palvelujen saamiselle.
Nykyisen monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen on kirjoituksen mukaan keino vahvistaa maakuntaa järjestäjänä.
– Sairaankuljetus (ensihoito-, helikopteri- ja siirtokuljetukset) siirtyvät maakuntien järjestettäväksi ja rahoitettavaksi vuoden 2022 alusta. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuolto siirtyy Kelan järjestämäksi ja YTHS:n tuottamaksi vuoden 2020 alusta. Yksityisen sairaanhoidon korvaukset lakkautetaan vuoden 2022 alusta. Lisäksi hallitus laatii säädökset sairaanhoitovakuutuksesta maksettavien terveydenhuollon matkojen, Kelan kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen ja rahoituksen siirrosta maakunnille.