Hallitus päättää ensi viikolla budjettiriihessä ensi vuoden veroratkaisuista. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) johtama verotyöryhmä hakee keinoja, miten ansiotuloveroveron kevennykset voitaisiin rahoittaa. Verotus uhkaa kiristyä kilpailukykysopimukseen liittyvien sosiaaliturvamaksujen korotuksen vuoksi.
Palkkaveronkevennyksen rahoittamiseksi esillä ovat haittaverojen korotukset. Orpo kertoi Lännen Medialle, että ”tarkastelussa ovat tupakka- ja alkoholivero, polttoainevero ja niin edelleen”.
Verkkouutiset kysyi Veronmaksajien Keskusliitosta, mitä haittaveroja hallitus voisi korottaa.
Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen listasi, että mahdollisia korotettavia veroja voisivat olla bensiini ja diesel, kotitalouksien sähkö ja alkoholi.
Bensaan 14 euroa enemmän, sähköön viisi
Veronmaksajien Kalluinen laski, että jos 95 E10 bensiinilitran ja diesellitran hintaa korotettaisiin kumpaakin 0,01 eurolla, kuluttajan bensiinikulut kasvaisivat 14,20 euroa ja dieselkulut 12,00 euroa vuodessa 20 000 kilometrin ajosuoritteella. Bensiinilitran hinta oli heinäkuussa 1,446 euroa ja diesellitran 1,244 euroa. Yhden sentin korotus kummankin litrahintaan toisi valtion kassaan 36 miljoonaa euroa lisää valmisteveroa ja yhdeksän miljoonaa arvonlisäveroa vuodessa.
Sähkövero on laajapohjainen, joten pienikin korotus toisi valtion kassaan isohkon summan rahaa. Jos kotitalouksien sähkön kilowattitunnin hintaa (veroluokka I) nostettaisiin 0,001 eurolla, tarkoittaisi se pientalon sähkönkulutuksessa (5 000 kWh/v) viiden euron lisälaskua vuodessa. Valtion kassaan sähköveron sentinkymmenyksen korotus toisi 33 miljoonaa euroa valmisteveroa ja kahdeksan miljoonaa euroa arvonlisäveroa vuodessa lisää.
Jos keskioluttölkin hintaa korotettaisiin 0,01 eurolla, viinipullon hintaa 0,1 eurolla ja viinapullon hintaa 0,2 eurolla, toisi alkoholijuomien veronkiristys valtion kassaan 29 miljoonaa euroa lisää valmisteveroa ja seitsemän miljoonaa euroa arvonlisäveroa.
Yhteensä näillä kuluttajan näkökulmasta melko pienillä veronkiristyksillä saataisiin kerättyä valtiolle 98 miljoonaa lisää valmisteveron tuottoa ja 24 miljoonaa arvonlisäveron tuottoa, eli yhteensä 122 miljoonaa euroa. Jos veroja korotettaisiinkin esimerkkilaskelmaan nähden kaksinkertaisesti, saataisiin kasaan 244 miljoonaa euroa.
Laskelmat ovat staattisia eli niissä oletetaan tuotteiden kulutuksen ja myyntikatteen pysyvän samana.
Tupakka-askin hinta nousee 60 sentillä
Tupakkaveroa hallitus on jo päättänyt korottaa kahdesti vuodessa läpi vaalikauden. Tupakka-askin hinta nousee noin 60 sentillä vuodessa. Valtion kassaan sillä kerätään noin 68 miljoonaa euroa valmisteveroa vuodessa.
Jos tupakkavero lasketaan mukaan esimerkkilaskelmaan, saadaan kokoon 312 miljoonaa euroa.
Hallitus pohtii parhaillaan, alennetaanko ansiotuloveroja ja jos niin kuinka paljon. Veronmaksajien Keskusliiton laskeman mukaan pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta pitäisi keventää 400 miljoonalla eurolla ja solidaarisuusveron lisäkiristyksen jatkamisesta luopua, jotta kenenkään verotus ei kiristyisi.
Mikäli solidaarisuusveron lisäkiristystä jatketaan, sen tuotto valtiolle on noin 35 miljoonaa euroa. Jos solidaarisuusveron lisäkiristystä jatketaan eli sen alaraja ei nousekaan 72 300 eurosta takaisin 90 000 euroon, verotus kiristyy yli 72 300 euroa ansaitsevilta.
KORJAUS: Veronmaksajien Keskusliiton laskelmaa on korjattu pientalon sähkökulujen osalta kahdeksasta eurosta viiteen euroon vuodessa.