– Jotta kuitenkin talouden pitkän aikavälin kestävyys vahvistuisi, tarvitaan edelleen toimia. Julkisen talouden suunnittelu ja ohjaus ovat parantuneet vaalikaudella, ja niitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.
VTV arvioi, että julkinen talous saadaan tasapainoon vuonna 2019. Kehitystä on tukenut erityisesti vuonna 2016 virinnyt talouskasvu.
– Hallitus näyttää saavuttavan keskeiset tavoitteensa, jotka se asetti vaalikauden alussa julkisen talouden rahoitusaseman tasapainottamiseksi ja velan pienentämiseksi. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje ei ole kadonnut vaalikauden aikana, mutta se on pienentynyt, kun lyhyen aikavälin näkymä on parantunut, toteaa virasto.
VTV:n finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okon mukaan viraston mielestä on tärkeää, että tulevalla vaalikaudella jatketaan rakenteellisia uudistuksia, joiden tavoite on vähentää kestävyysvajetta.
– Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistaminen taloudellista kestävyyttä painottaen tarjoaa merkittävää tukea tälle työlle, hän toteaa.
EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen avulla tavoitellaan vastuullista finanssipolitiikkaa ja korjataan tarvittaessa liiallisia budjettialijäämiä ja julkista velkarasitetta. VTV:n arvion mukaan Suomi on vaalikauden alkuvuosina 2015–2017 noudattanut sopimuksen sääntöjä ja noudattaa niitä ennakollisen arvion mukaan myös vuosina 2018 ja 2019.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi saavuttaa julkisen talouden rakenteellista jäämää koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa vaalikauden lopussa vuonna 2019.
– Seuraavan hallituksen tulee varmistaa finanssipolitiikan hoito vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja turvata velkasuhteen pysyminen kestävällä tasolla, VTV:n ekonomisti Leena Savolainen sanoo.
VTV:n arvion mukaan hallitus on noudattanut finanssipoliittista lakia ja siihen liittyviä säädöksiä olennaisin osin. Julkisen talouden suunnittelu ja ohjaus on parantunut vaalikaudella, ja näitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitetty. Kuntatalouden ohjauksen kehittäminen on vahvistanut myös koko julkisen talouden ohjausta.
Toisaalta julkisen talouden ohjauksessa ei huomioida ehdollisiin vastuisiin kuten kasvaviin valtiontakauksiin liittyviä riskejä.
– Valtiontakauksille olisi perusteltua asettaa riskiperusteinen rajoite. Vastuita tulisi hallita kokonaisuutena nykyistä paremmin, jolloin tieto niihin liittyvistä riskeistä olisi nykyistä paremmin päättäjien tiedossa, Okko sanoo.
Myös valtion budjetin menokehystä on noudatettu vaalikaudella. Sen uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä ovat kuitenkin haastaneet muun muassa Yleisradion rahoituksen siirto kehyksen ulkopuolelle ja kehyksen ulkopuolisten menojen kuten finanssisijoitusten osin epäselvä määrittely. Myös verotukien määrä kasvoi vaalikaudella. Verotukia voidaan käyttää vaihtoehtona sellaisille suorille tukimuodoille, joita kehykset rajoittaisivat.
VTV arvioi myös, että valtiovarainministeriön talouspolitiikan pohjaksi tuottamat talousennusteet ovat osoittautuneet vähintään yhtä luotettaviksi kuin muiden Suomen taloutta ennustavien organisaatioiden ennusteet.
