Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan esitystä on toivottu kentällä pitkään.
– Jo vuosia monet korkeakoulumme ovat kehittäneet markkinointiaan ja hakeneet tapoja edistää koulutuksen vientiä maailmalle. Lainsäädäntömme ei ole näitä hyviä ponnisteluja mahdollistanut. Tämän esityksen myötä puramme esteet, hän kirjoittaa blogissaan.
Esityksen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännökset lukukausimaksuista, joita perittäisiin EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksun alarajaksi on määritelty 1500 euroa lukuvuodelta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa.
– Summa ei lähellekään kata koulutuksen kustannuksia, mutta se onkin vain minimi. Olemme halunneet kunnioittaa korkeakoulujen autonomiaa antamalla niille harkintavaltaa lukukausimaksujen suuruuden määrittelyyn, Grahn-Laasonen kertoo.
Hänen mukaansa korkeakoulujen pitää ottaa käyttöön stipendijärjestelmät, jotta köyhistä maista ja perheistä tulevilla lahjakkailla opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella Suomessa.
– Lisäksi pohdimme, voitaisiinko löytää kannusteita houkutella täällä koulutettuja huippuosaajia jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen töihin.
Hallitus esittää myös, että maailmalle myytävästä tilauskoulutuksesta voitaisiin periä siihen osallistuvilta maksua. Tämä ei aiemmin ole ollut mahdollista, mikä on Grahn-Laasosen mukaan aiheuttanut kummia tilanteita maailmalla.
– Olisi ollut halukkaita maksajia, mutta laki on kieltänyt ottamasta rahaa vastaan! Jäykkä laki on ollut toisinaan jopa kompastuskivi korkeakouluyhteistyön syventämisessä, hän kertoo.
Uusi lukukausimaksulainsäädäntö voi Grahn-Laasosen mielestä tuoda korkeakouluillemme tuntuvia lisätuloja, sillä esityksen mukaan tulot jäävät korkeakoulujen omaan käyttöön hyödyttämään myös suomalaisia opiskelijoita.
Lisäksi hänen mukaansa lukukausimaksukokeilu osoitti, että maksullisiin ohjelmiin osallistuneet ulkomaalaiset nuoret valmistuivat keskimääräistä useammin tavoiteajassa.
– Maksut voivat myös kirittää korkeakoulujen laatua, sillä maksavien asiakkaiden palaute nousee arvoonsa. Sekin hyödyttää myös suomalaisia opiskelijoita, Grahn-Laasonen arvioi.
Lukukausimaksulainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan heti ensi vuoden alusta ja velvoittavana korkeakouluille vuoden 2017 hauissa.