Näin ollen tilanne säilyy nykyisen vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisena.
Hallitus sopi, että hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Muutokset kohdistuvat mitoitusperusteisiin kaikilla tasoilla.
Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävä muutos joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon.
Hallitusohjelman mukaan henkilöstömitoituksen täsmentämisellä ja hoitajamitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä haetaan julkiseen talouteen 70 miljoonan euron säästöä vuoden 2019 loppuun mennessä.
Uudistuksen ei arvioida tuottavan säästöä vielä vuonna 2017. Sen vuoksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 6,3 miljoonaa euroa.
Sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen.
Hallituspuolueissa iloitaan
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat, kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) iloitsevat, että vanhustenhuollon hoitajamitoitus päätettiin säilyttää ennallaan.
Heidän mukaansa päätös on arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille.
– Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin.