Vasemmistoliiton lähdön jälkeen viisikoksi kutistunut hallitus on päättänyt valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015–2018.
Valtiontaloutta sopeutetaan yhteensä 2,3 miljardilla eurolla vuoteen 2018 mennessä. Summa jää alle valtiovarainministeriön aiemmin laskeman kolmen miljardin euron. Päätetyn sopeutuksen arvioidaan kuitenkin riittävän taittamaan valtiovelan suhteessa kokonaistuotantoon kehyskaudella.
Sopeutus toteutetaan etupainotteisesti. Ensi vuonna hallitus tekee 1,6 miljardin sopeutuksen jo aiemmin päätettyjen sopeutustoimien lisäksi. Vuonna 2016 tehdään 0,4 miljardin euron sopeutus, vuonna 2017 toteutetaan 0,2 miljardin sopeutustoimet ja vuonna 2018 tehdään 0,1 miljardin euron sopeutus. Sopeutustoimet viedään lakeihin koko sopeutussumman osalta.
Sopeutus tehdään etupainotteisesti sen vuoksi, että muutoin Suomen keskipitkän aikavälin rakenteellinen alijäämä ylittäisi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen raja-arvon.
Julkista taloutta vahvistavat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kuntatoimien valtionosuussäästöt 130 miljoonaa euroa ja rakennetyöttömyyden alenemisen vaikutus 230 miljoonaa euroa. Yhteensä julkinen talous vahvistuu 2,7 miljardilla eurolla.
Säästöjä enemmän kuin veronkorotuksia
Menoleikkausten osuus on hieman suurempi kuin veronkorotusten. Ensi vuonna menoja leikataan 870 miljoonalla eurolla ja veroja korotetaan 630 miljoonalla eurolla.
Näin hallitus joustaa hieman hallitusohjelmaan kirjatusta 50–50-periaatteesta tehdä puolet sopeutustoimista menoleikkauksina ja puolet veronkorotuksina. Sopeutustoimista menoleikkauksia on 55 prosenttia ja veronkorotuksia 40 prosenttia.
Lisäksi tarkistetaan valtion perimiä maksuja ja korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Maksukorotusten osuus on viisi prosenttia.
Menoleikkauksiin sisältyy osittainen sosiaalietuuksien indeksitarkistusten jäädytys, jotta etuudet eivät nouse palkkoja enemmän. KEL- ja TyEL-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vuonna 2015 pääsääntöisesti 0,4 prosentin suuruisena. Korotus vastaa työmarkkinaratkaisussa sovitun mukaista sopimuskorotustasoa.
Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään vähäinen leikkaus. Sitä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion menot pienenevät 50 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tasossa. Muutokset valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa siten, että säästö kohdistuisi korkeimpiin työttömyyspäivärahoihin.
Lapsilisiin kohdistetaan säästö, jonka myötä valtion menot alenevat 110 miljoonalla eurolla. Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa.
Valtion sairausvakuutuslaista johtuvia menoja vähennetään 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi lääkemenoille asetetaan vuosittainen alkuomavastuu 18 vuotta täyttäneille.
Kehitysyhteistyörahoja leikataan siten, että määrärahoihin kohdistetaan kehyskaudella 50 miljoonasta 100 miljoonaan euroon nouseva vuotuinen säästö.
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettua määrärahavaltuutta alennetaan 17 miljoonalla eurolla.
Puolustusmäärärahat säästyivät leikkaukselta.
Progressiivisuus lisääntyy verotuksessa
Vuonna 2015 ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Se lisää verotuottoja 155 miljoonalla. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään 100 miljoonalla eurolla.
Solidaarisuusvero kiristyy. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018.
Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaveroa kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään vuosina 2015–2018 viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain.
Työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon.
Energiaverotusta kiristetään ja polttonesteiden veroa korotetaan. Aiemmin päätetty turpeen vuoden 2015 veronkorotus perutaan.
Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla. Ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla.
Sen sijaan arvonlisäveroa ei nosteta.
Velkaa lyhennetään omaisuutta myymällä
Valtion varoja ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön.
Hallitus myy valtion omaisuutta 1,9 miljardilla eurolla. Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kiinteistöjä myydään. Valtio-omisteisten noteeraamattomien yhtiöiden omistuspohjaa laajennetaan ja tarvittaessa irtaudutaan yhtiöomistuksesta. Lisäksi valtion omistamien pörssiyhtiöiden osakkeita myydään. Tarkempaa suunnitelmaa ei vielä ole.
Valtaosa lisätuloutuksesta ohjataan valtion velan lyhentämiseen.
Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 toteutetaan kumpanakin vuotena 300 miljoonan euron kasvupanostukset osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikennehankkeisiin.
Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 miljoonaa euroa. Hallitus käynnistää Pisara-radan toteuttamisen.
Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella vuoteen 2020 mennessä.