Keskuskauppakamarin mielestä Suomen velkaantumisesta pitäisi olla hyvin huolissaan.
Jos talouskasvu jatkuu hitaana, eikä Suomi pysty päättämään rakenteellista alijäämää umpeen kurovista toimista, Suomen velkasuhde saattaa nousta seuraavan kriisin jälkeen likimain sataan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, mikäli julkinen talous on suhdannehuipussa selvästi alijäämäinen, kuten se on ollut viime vuodet. Hallitus ottaa elvytyspolitiikan nimissä nyt hurjasti velkaa ilman uskottavia suunnitelmia siitä, kuinka alijäämät tulevaisuudessa kurotaan umpeen. Seuraava romahdus saattaa tulla ennemmin tai myöhemmin, mutta varmasti se tulee ja siihen pitäisi jo nyt varautua tehokkain toimenpitein, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo tiedotteessa.
Kotamäki muistuttaa, että sekä velkauskottavuus että suhdanne-elvytys nojaavat siihen, että maalla on uskottava suunnitelma talouden tasapainottamiseksi tulevaisuuden varalle.
– Tilanne on hankala, mikäli julkiseen velkaan ja jatkuviin alijäämiin suhtaudutaan leväperäisesti. Finanssikriisin jälkeinen sitkeä ja pysyväluonteinen alijäämä on herättänyt huolta siitä, elääkö Suomi yli varojensa, Kotamäki sanoo.
Näistä syistä velkaantuminen huolestuttaa
Suomen velkasuhteen arvioidaan olevan noin 80 ja 90 prosentin välissä vuosikymmenen lopussa. Vaikka Suomen velkaantumiskehitys on nykyisellään pääosin samanlaista kuin verrokkimaissa ja aiemmissa kriiseissä, on se Keskuskauppakamarin mukaan huolestuttavaa useammasta syystä.
– Ensinnäkin lähtötasomme on paljon heikompi kuin aiempien kriisien alkaessa. Lisäksi Suomen väestökehitys ja pitkän aikavälin kasvu sekä julkisen talouden kestävyys on vertailumaita paljon heikompi, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.
Odotettavissa oleva talouskasvu sekä ”väliaikaisten” menojen valuminen pysyviksi uhkaavat heikentää velan ja bruttokansantuotteen suhdetta yhtälön molemmilta puolilta tulevina vuosina verrattuna valtiovarainministeriön ennusteeseen.
– Suomelta puuttuu uskottava julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautussuunnitelma, Romakkaniemi toteaa.