Hallitusneuvotteluiden vetäjä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkisti tänään maanantaina hallituksensa ohjelman keskustakirjasto Oodissa Helsingissä.
Rinne myönsi, että ilmiöpohjainen hallitusneuvotteluprosessi oli mielenkiintoinen ja paikoitellen haastava. Hallitusneuvotteluihin osallistui yhteensä 250 ihmistä. Hallitusohjelma on 190 sivua pitkä.
Rinteen hallitus aikoo lisätä menoja pysyvästi 1,23 miljardilla eurolla. Lisämenot katetaan kiristämällä verotusta 730 miljoonalla eurolla. Lisäksi 300 miljoonaa saadaan työllisyysasteen nousun kautta ja 200 miljoonaa kohdentamalla uudelleen menoja yritystuista, EU:n jäsenmaksuista ja siirtyvistä eristä.
Hallitus kiristää muun muassa tupakka-, alkoholi-, virvoitusjuoma-, polttoaine-, lämmityspolttoaine ja solidaarisuusveroa.
Rinteen mukaan koko veropaketti on tulojakovaikutuksiltaan positiivinen eli kaventaa tuloeroja. Pienituloisten tuloverotusta aiotaan keventää 200 miljoonalla eurolla, joka kohdennetaan perustulovähennykseen, työtulovähennykseen ja eläketulovähennykseen.
– Sama koskee muita toimenpiteitä, jotka on rakennettu palvelu- ja etuisuuspuolelle. Ne lisäävät tuloerojen kaventumista. Tämä hallitusohjelma tulee kaventamaan tuloeroja suomalaisessa yhteiskunnassa, Rinne painotti.
Eläkeläisille ”ensivaiheessa” 50 euroa nettona käteen
Pysyvistä lisämenoista 570 miljoonaa euroa kohdennetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja etuuksiin. Näistä 270 miljoonaa euroa käytetään hoitajamitoituksen nostamiseen 0,7:ään ympärivuorokautisessa hoivassa ja hoitotakuun kiristämiseen seitsemään vuorokauteen nykyisestä kolmesta kuukaudesta kiireettömässä julkisessa perusterveydenhuollossa.
– Näin saadaan merkittävästi lisää hoitajia ja lääkäreitä, Rinne sanoi.
Loput 300 miljoonaa euroa käytetään perusturvan parantamiseen ja siitä 183 miljoonaa euroa pienten eläkkeiden parantamiseen.
– Jokaiselle alle tuhat euroa tienaavalle eläkeläiselle tulee 50 euroa nettona käteen kuukaudessa lisää rahaa. Se tarkoittaa siis ei asumistukileikkauksia, ei mitään muutakaan leikkauksia. Se on puhtaana 50 euroa käteen, Rinne kertoi.
Rinne sanoi, että tämä on ensimmäinen vaihe siitä, mitä hän on luvannut eläkeläisille. Vuosi sitten vappuna Rinne lupasi eläkeläisille 100 euroa lisää eläkkeisiin nettona.
– Pikkuhiljaa sitä hilataan sinne 1oo euroa nettona alle 1[nbsp]400 euron eläkkeisiin. Se vaatii paljon työtä, mutta se on tavoitteena, kovana tavoitteena, Rinne sanoi.
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän (kesk.) mukaan tuleva hallitus ei kuitenkaan ole sopinut muusta kuin 50 euron korotuksesta eläkkeisiin.
Elvyttämiseen varattu korkeintaan miljardi
Pysyvien menolisäysten lisäksi tuleva hallitus toteuttaa kolmen miljardin euron kertaluontoisen ”tulevaisuusinvestointiohjelman”, joka kohdennetaan koulutukseen, infrastruktuuriin ja yhteiskunnallisiin kokeiluihin.
Lisäksi hallitus aikoo tehdä tarvittaessa ”vastasyklistä talouspolitiikkaa työllisyyden ja julkisen talouden tasapainotavoitteen sitä estämättä” eli käytännössä elvyttää taantumassa. Tämä ”poikkeusolojen mekanismi” on Rinteen mukaan kirjattu ensimmäistä kertaa kehyssääntöön Suomen historiassa.
– Me olemme lisänneet sinne 500 miljoonaa vuodessa, miljardi maksimissaan käytettäväksi tämän vaalikauden aikana, jos tulee sellainen olosuhde, että tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä talouden rattaiden ylläpitämiseksi. Me emme aio tehdä myötäsyklistä talouspolitiikkaa, jolla vahvistetaan negatiivista kierrettä, jos sellainen on syntymässä, Rinne kertoi.
Kehyssäännön mukaan poikkeusolojen mekanismia käyttämällä voidaan vuosina 2020-2022 kohdentaa kehyksen estämättä yhteensä miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin.
Poikkeuksellisilla oloilla tarkoitetaan suhdannetaantumaa.
Menolisäykset voidaan perua, jos työllisyystoimia ei löydy
Hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa ja että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen alenee.
– Tämä on normaalin suhdannekehityksen valossa täysin mahdollinen tavoite, Rinne sanoi.
Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä 15-64-vuotiaiden ikäryhmässä. Se toisi julkiseen talouteen 1,9 miljardin tulot.
Rinteen mukaan tärkeintä työllisyysasteen noston kannalta on se, että ikääntyneiden ja vaikeasti työllistettävien työllisyyttä lisätään. Myös työttömyysturvaa uudistetaan ja palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi. Lisäksi maahan muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia parannetaan. Myös paikallista sopimista edistetään ja erityisesti korkeakoulutettujen tuloa työmarkkinoille nopeutetaan.
Työllisyysasteen nousu 75 prosenttiin tarkoittaa 60[nbsp]000 uutta työllistä. Näistä vähintään puolen eli 30[nbsp]000 lisätyöllisen osalta toimenpiteiden on määrä olla valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan uudelleen aiemmin päätettyjä menolisäyksiä.
Rinteen mukaan listaa siinä tapauksessa peruttavista menolisäyksistä ei ole mietitty, koska hallitus aikoo toteuttaa työllisyysasteen nousun.
Työttömyysturvan uudistus työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi
Työmarkkinapolitiikkaa hallitus aikoo toteuttaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kolmikantaisesti on määrä valmistella hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista tukevat toimenpiteet.
Kolmikantaisen työn piirissä ovat ainakin työttömyysturvan uudistaminen, vaikeasti työllistyvien työllisyyden parantaminen ja paikallinen sopiminen. Hallitus on jo sopinut, että työttömyysturvan aktiivimallista luovutaan.
Työllisyystavoitteen toteutumista aiotaan tarkastella puolivuosittain syksyn budjettiriihessä ja kevään kehysriihessä.
– Sillä tavoin, että me voimme olla varmoja siitä, että kehitys kulkee oikeaan suuntaan, Rinne sanoi.
Rinteen mukaan kestävyysvaje on noin 3-4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Keskeisin keino kestävyysvajeen torjumisessa on, että saadaan työllisyys vahvasti kasvamaan, mukaan lukien myöskin työperäinen maahanmuutto.
Lisäksi julkisen palvelutuotannon tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan muun muassa sote-uudistuksella ja organisatorisilla muutoksilla valtionhallintoon sekä hyödyntämällä teknologiaa.
Lue myös:
Katso tästä kaikki Antti Rinteen hallituksen veromuutokset