Eduskunta käsitteli tiistaina ensimmäistä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tehtyä välikysymystä. Sen aiheena ovat koulutusleikkausten vaikutukset.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi puheessaan, että hallitus on lähtenyt kunnianhimoisesti uudistamaan koulutusjärjestelmää tilanteessa, jossa talous ei kasva ”ja on keskityttävä tekemään asioita pienemmällä rahalla paremmin”.
– Voisimme jatkaa velaksi elämistä tulevien sukupolvien piikkiin, mutta tiedämme, ettei se ole kestävä eikä oikeudenmukainen tie, Grahn-Laasonen sanoi.
Hänen mukaansa tämä hallitus joutuu edellisen tavoin tekemään kipeiltä tuntuvia leikkauksia myös koulutuksesta.
– Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet – myös te, tämän välikysymyksen allekirjoittajat – olette olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana tekemässä näitä leikkauksia, ministeri muistuttu.
– Aikaisempiin hallituksiin verrattuna uusi hallitus on nyt valinnut juustohöylän sijaan uudistamisen tien. Näin vältämme koulutusjärjestelmämme näivettymisen ja pystymme turvaamaan kaikkein tärkeimmän, eli koulutuksen ja tutkimuksen laadun.
Ministeri Grahn-Laasosen mukaan säästöistä on liikkunut myös harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisen vääriä lukuja.
– Olemme käynnistäneet uudistuksia, joiden avulla koulutusjärjestelmämme kestää kipeät säästöt. Uudistamme koulutusta ja turvaamme ytimen.
Yksi parhaista maista
Opetusministerin mukaan ”olemme saaneet syntyä Suomeen, joka on yksi maailman parhaista maista oikeastaan kaikilla mittareilla. Edelliset sukupolvet – meidän vanhempamme, isovanhempamme ja sukupolvet ennen heitä – tekivät kovasti töitä, jotta meillä olisi enemmän mahdollisuuksia kuin heillä aikoinaan oli”.
– Suomi on nyt erittäin vaikeassa tilanteessa. Valtionvelka kasvaa, talous ei. Menot ylittävät tulot. Rahat eivät riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskuntaa sen hyvinä aikoina kasvaneessa laajuudessa. Kilpailukykymme – pärjäämisemme globaalissa kilpailussa – on romahtanut. Työttömyys kasvaa nopeimmin koko Euroopassa. Se lisää toivottomuutta ja pahaa oloa, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.
– Mikä on kaikkein huolestuttavinta, suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskyky yskii. Edelliset hallitukset eivät ole kyenneet uudistamaan Suomea – eivätkä edes sen kaikkein kirkkainta menestystarinaa, suomalaista koulutusta – riittävästi vastaamaan maailman nopeaan muutokseen.
Hänen mukaansa hallitus joutuu velkaantumisen pysäyttämiseksi tekemään leikkauksia kaikkialta, ”valitettavasti myös koulutuksesta, sillä se on niin valtion kuin kuntienkin budjeteissa sosiaali- ja terveydenhuollon jälkeen toisiksi suurin menokokonaisuus”.
– Silloin kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme lisäämällä menoja. Nyt kun talous ei kasva ja menot kroonisesti ylittävät tulot, näin ei enää voida toimia. On pakko pohtia, miten saamme parempia tuloksia niukemmilla resursseilla. On kehitettävä toimintatapoja, on uudistettava, Grahn-Laasonen sanoi.
– Koulutusjärjestelmämme uhkaa jäädä jälkeen ympäröivän maailman muutosvauhdista. Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen suurin uhka ei ole leikkaukset, vaan se, jos emme rohkeasti uudista.
Hänen mukaansa ”suomalainen peruskoulu on edelleen maailman huipputasoa, mutta samaan aikaan näemme, ettei näin automaattisesti ole enää tulevaisuudessa. Oppimistulokset heikkenevät. Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että 15-vuotiaamme osaavat vähemmän kuin ennen”.
– Ei lohduta, että se on yleislänsimainen trendi. Oppimistulosten heikkeneminen ei ole hidastunut, vaikka käytämme koulutukseen ja tutkimukseen tänä päivänä enemmän euroja kuin koskaan.