– Ne jäävät tekemättä, kun hallitus joutuu hakemaan lupaa työmarkkinaosapuolilta työryhmien kautta, Suomen Yrittäjät (SY) sanoo kannanotossaan.
SY kiittelee joitakin hallituksen budjettiesityksen linjauksia. Yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäverotus ja kotitalousvähennyksen laajentaminen ovat olleet pitkään yrittäjien asialistalla.
– Nämä ovat tärkeitä asioita yrittäjille. Ne kannustavat yrittäjyyteen, mutta eivät kuitenkaan riitä luomaan riittävästi kasvua ja työllisyyttä, Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.
– Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen alv ovat tärkeitä ennen muuta pien- ja yksinyrittäjille, joita on Suomessa paljon. Heistä moni on hyvin pienituloinen, Mäkynen muistuttaa.
Mihin unohtui paikallisen sopimisen edistyminen?
Hallitus lupasi 515 miljoonan euron verohelpotukset, kun kilpailukykysopimuksen kattavuus on yli 90 prosenttia.
Yrittäjät muistuttaa, että alun perin hallitus edellytti myös paikallisen sopimisen etenemistä. Työehtosopimuksiin piti ottaa määräykset paikallisesta sopimisesta koskien työaikoja, palkkoja, palkanlisiä ja muita korvauksista sekä selviytymislausekkeita.
– Mitään selvitystä ei ole esitetty siitä, miten paikallinen sopiminen oikeasti etenee työehtosopimuksissa. Hallitus on myöntänyt yli puolen miljardin euron verohelpotukset välittämättä itse asettamistaan tavoitteista, Mäkynen sanoo.
Suomen Yrittäjien mukaan Suomen työmarkkinoille tarvitaan välttämättä rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa paikallinen sopiminen, työllistämisen riskien keventäminen ja työelämän sääntelyn modernisointi ovat luoneet uusia työpaikkoja.
– Miksi Suomi ei käytä näitä hyväksi havaittuja tehokkaita työllisyyskeinoja, Mäkynen kysyy.
Yrittäjien mielestä myös julkista sektoria pitää keventää enemmän, sillä sen kulujen kattamiseen ei ole varaa, verotus on liian ankaraa ja velkaantuminen on liian suurta.
”Työmarkkinajärjestöt ottavat demokratiasta selkävoiton”
Suomen Yrittäjät tuomitsee sen, että hallitus näyttää ottaneen valmistelun yksin työmarkkinajärjestöjen kanssa normaaliksi tavakseen.
Hallitusohjelmassa hallitus julistautui uudistuksiin kykeneväksi ratkaisujen hallitukseksi, joka vahvistaa luottamusta. Puolitoista vuotta myöhemmin hallitus on antautunut työmarkkinajärjestöjen vietäväksi, SY sanoo.
– Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Silti hallitus ohittaa yrittäjät toistuvasti keskeisestä valmistelusta. Näin kävi kilpailukykysopimuksessa, näin kävi paikallisen sopimisen vesittämisessä ja näin on käymässä tässä jatko-kikyssä, Mäkynen sanoo viitaten perustettavaan työllisyysryhmään.