Hallituksen päätökset valtiontalouden kehysten ja kuntatalouden osalta olivat odotettuja ja linjassa hallitusohjelman ja edellisen kehyspäätöksen mukaan. Esimerkiksi suurilta vaikuttavat panostukset väylähankkeisiin löytyvät jo hallitusohjelmasta. Korjausvelkaa vähentäviin toimiin oli jo aiemmin varauduttu 600 miljoonan euron panostuksilla, nyt uudet infrahankkeet kustantavat 700 miljoonaa euroa.
Neljän miljardin euron säästötavoitteesta ja velkasuhteen kääntämisestä laskuun vaalikauden aikana aiotaan pitää kiinni. Viime syksynä sovittuun julkisen talouden suunnitelmaan nähden valtion budjettitalouden ennustetut tulot, menot ja alijäämä ovat pysyneet lähestulkoon samoina.
Sen sijaan ongelmaksi on muodostumassa se, että talouden tasapainottamisen tavoite vuodelle 2021 on karkaamassa, samoin kestävyysvajeen taltuttamisen tavoite. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esittelemässä päivitetyssä kaaviossa 10 miljardin tasapainotushaasteen osuudesta kaksi miljardia euroa on nyt tarkoitus kattaa odotettua paremmalla kasvulla. Neljä miljardia euroa on tarkoitus kattaa kehyksessä toteutettavilla säästöillä ja neljä miljardia euroa reformeilla, joista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on keskeisin.
Käytännössä mikään ei ole kaaviossa juuri muuttunut hallitusohjelman aikaisiin tavoitteisiin. Sen sijaan kasvulla katettava kahden miljardin euron tavoite on muuttunut epäselvemmäksi. Alkuperäisessä 10 miljardin euron haasteen kuvassa kasvun ja työllisyyden piti tasapainottaa taloutta 1,5 miljardilla eurolla. Tämä oli tarkoitus saada aikaa yhteiskuntasopimuksella (nykyisin kilpailukykysopimus). Vaihtoehtoisesti toteutettaisiin 1,5 miljardin edestä lisäleikkauksia ja veronkorotuksia.
Nyt arvio kilpailukykysopimuksen julkista taloutta tasapainottavasta vaikutuksesta on 600 miljoonaa euroa. Jos hallitus toteuttaa yhteiskuntasopimuksen toteutumiseen kytketyt miljardin euron veronkevennykset, sopimuksen kokonaisuus itse asiassa lisää julkisen talouden epätasapainoa. Sopimukselle asetetusta tavoitteeseen nähden syntyy itse asiassa uusi 1,4 miljardin euron aukko.
Kehysriihessä tähän uuteen umpeen kurottavaan aukkoon ei tarjottu uusia ratkaisuja, vaan uusien mahdollisten leikkausten käsittely jäänee vuoden päästä pidettävään puoliväliriiheen. Se on loogista, sillä kilpailukykysopimuksen toteutumista ja tuloverojen kevennyksiäkin voi arvioida vasta tuolloin tai aikaisintaan syksyn budjettiriihessä.
Hallitus olettaa saavansa tavoittelemansa kahden miljardin euron ”kasvuun” liitetyn julkisen talouden tasapainottamisen aikaiseksi nostamalla työllisyysasteen 72 prosenttiin eli pitämällä kiinni hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta. Tätä tavoitetta varten hallitus aikoo esitellä ensi viikolla muun muassa yrittäjyyspaketin ja työllisyystoimet sekä myöhemmin budjettiriihessä lisää toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi.
Kyse lienee enimmäkseen hallitusneuvotteluissa sovituista asioista. Yrittäjyyden edistämisen suhteen on muun muassa tarkoitus laajentaa yrittäjävähennystä, mahdollistaa maksuperusteisesti tilitettävä arvonlisävero ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Työllisyyttä on hallitusohjelman mukaan tarkoitus edistää muun muassa purkamalla kannustinloukkuja ja uudistamalla työvoimahallintoa.
72 prosentin työllisyysasteen toteutuminen on kuitenkin erittäin kova tavoite, jonka toteutuminen voi olla enemmän toiveiden varassa, jos paikallisen sopimisen edistäminen ei mahdollistu palkoista kuin työajoista poikkeamisen suhteen.