Hallitus on antanut eduskunnalle tiedonannon toimenpiteistä, joilla se aikoo alentaa työvoimakustannuksia. Hallitus julkaisi tiedonannon tekstin nettisivuillaan. Eduskunta käsittelee tiedonantoa keskiviikkona.
Tiedonannon tekstissä käsitellään toimenpiteiden suhdetta perustuslakiin. Ongelmalliseksi ovat muodostumassa hallituksen esittämät toimenpiteet, joiden perusteella uusissa työehtosopimuksissa ei saisi sopia lain tasoa paremmista ehdoista.
Tiedonannossa todetaan, että Suomen ”työehtosopimusjärjestelmä pohjautuu työmarkkinaosapuolten sopimusvapauteen, joka nojautuu perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen”.
”Suunnitellut toimenpiteet, kukin osaltaan rajoittaisivat työmarkkinaosapuolten sopimiskompetenssia ja sitä kautta samalla perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvattua oikeutta”, tiedonannossa todetaan.
Hallituksen mielestä perustuslain tulkinta kyseisessä tapauksessa on uusi. Perustuslakivaliokunta ei ole joutunut arvioimaan sellaisia lakiehdotuksia, joiden perusteella työehtosopimuksella ei saisi poiketa työntekijän eduksi.
Perustuslakivaliokunta arvioi kriteerit
Hallituksen mielestä arviointi on tehtävä vakiintuneiden perusoikeuksien rajoittamiskriteerien valossa. Rajoituksista voidaan säätää vain lailla. Rajoituksella pitää olla hyväksyttävät perusteet, rajoituksen pitää olla täsmällinen ja tarkkarajainen sekä oikeasuhtainen. Lailla ei saa rajata perusoikeuden ”ydinaluetta”. Oikeusturvasta täytyy huolehtia ja rajoitukset eivät saa olla ristiriidassa ihmissoikeussopimusten kanssa.
Hallituksen arvioinnin mukaan kaikki nämä rajauskriteerit täyttyvät, jolloin lait olisi mahdollisuus tehdä tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä. Tiedonannossa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, minkälaisessa lain säätämisjärjestyksessä lait täytyy hyväksyä, vaan arviointi jätetään perustuslakivaliokunnalle.
Hallitus perustelee perusoikeuksien rajoitusta sillä, että toimenpiteille on ”painavat yhteiskunnalliset perusteet ja toimenpiteet ovat välttämättömiä muun muassa sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien edellyttämän talouden rahoituspohjan turvaamiseksi”.
Hallitus aikoo tiedonannon mukaan jatkaa ”toimenpiteiden arviointia perustuslain säännösten ja EU-, ILO- ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta ja tekee osana hallituksen esityksen valmistelua tarvittaessa täsmennyksiä toimenpiteiden sisältöön ja laajuuteen”. Hallitus aikoo myös valmistella esitykset työmarkkinaosapuolia kuullen.
Hallituksen tarkoituksena on alentaa keskimääräisiä yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus aikoo tehdä lainsäädäntömuutokset, jotka sitovat tulevia työehtosopimuksia, niin ettei työehtosopimuksissa voi ylittää lakien ehtoja. Yksittäisten työsopimusten tasolla kuitenkin ehdoista voisi poiketa.
Hallituksen esittämiin toimiin sisältyy loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausloman ensimmäisen päivän karenssi ja sitä seuraava 80 prosentin taso palkkaan nähden, vuosiloman säätäminen enimmiltään kuuden viikon pituiseksi, lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä.
Hallituksen mukaan toimenpiteiden seurauksena ”työpaikkoja voidaan arvioida syntyvän jopa 50 000”.