Hallitus lyhentää perhevapailta kertyvää lomaa

Hallitus aikoo rajata perhevapailta kertyvää vuosilomaa ja palauttaa vuosiloman sairauskarenssin.

Lakimuutosten valmistelu ei juonnu yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.

– Nämä molemmat ovat hallitusohjelmassa olevia kirjauksia, sanoo hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hallitus aikoo rajata äitiys-, isyys- ja vanhempainkaudelta kertyvää vuosilomaa.

Nykyisin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta kertyy vuosilomaa samalla tavoin kuin työntekijän ollessa töissä. Äitiysvapaan kesto on noin neljä kuukautta, vanhempainvapaan kuusi kuukautta ja isyysvapaan yhdeksän viikkoa.

– Hallitusohjelmassa on linjaus, että se rajoittuu jatkossa kuuteen kuukauteen, kun näiltä kertyy vuosilomaa, Kröger kertoo.

Hallitusohjelman mukaan rajaus tulisi voimaan jo vuoden 2016 alusta.

Kuuden päivän sairauskarenssi

Mikäli työntekijä sairastuu vuosilomalla, vuosilomaan sisällytetään kuuden päivän omavastuu, jos loma kestää viisi viikkoa tai sitä pidempään.

Nykyisin työntekijällä on oikeus saada siirrettyä vuosilomansa jo ensimmäisestä sairauspäivästä lukien. Aiempi seitsemän päivän sairauskarenssi poistui vuonna 2013. Muutoksen taustalla oli EU:n työaikadirektiivin tulkinta.

Hallitus haluaa muutoksella vähentää sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa työskentelevä työryhmä alkaa pohtia muutoksia vuosilomalakiin tämän viikon perjantaina. Krögerin mukaan vuosilomatyöryhmä työskentelee näillä näkymin hyvin tiiviillä aikajänteellä.

Koeaikaa pidennetään, määräaikaisuudet perustetta

Vuosilomalain lisäksi toinen työryhmä pohtii muutoksia työsopimuslakiin.

Poimintoja videosisällöistämme

Hallitus aikoo pidentää koeaikaa. Koeaika voidaan sopia nykyisin työsopimuksessa korkeintaan neljän kuukauden mittaiseksi. Koeajan kuluessa sekä työntekijä että työnantaja voivat purkaa työsopimuksen päättymään heti.

Lisäksi hallitus aikoo mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta. Nykyisin määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy, kuten esimerkiksi sijaisuus.

Hallitus aikoo myös joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa. Nykyisin työnantajalla on velvollisuus tarjota tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle työtä, jos työnantaja yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tarvitsee työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu teki.

Lisäksi hallitus aikoo kehittää työntekijän muutosturvaa irtisanomistilanteissa.

Työsopimuslakityöryhmä aloittaa työnsä 7. syyskuuta. Työsopimuslain muuttamista pohtivalla työryhmällä on Krögerin mukaan hieman enemmän aikaa käytettävissään kuin vuosilomalakityöryhmällä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lakimuutosten vaikutuksista ei ole vielä arviota, vaan vaikutukset arvioidaan samalla, kun ratkaisuvaihtoehtoja hahmotellaan työryhmissä.

Muutokset kumpaankin lakiin valmistellaan kolmikantaisesti, eli työryhmissä ovat edustettuina valtion lisäksi työnantajat ja työntekijät.

Asiasta uutisoi ensin Kauppalehti.

Mainos