Hallitus antoi torstaina sisäisen turvallisuuden selonteon eduskunnalle. Selonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa.
Selonteon mukaan ihmisten turvallisuudentunteessa on merkkejä heikkenemisestä. Kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi hallitus vahvistaa turvallisuusviranomaisten toimintakykyä. Samalla niukat resurssit vaativat toiminnan sopeuttamista ja viranomaisten tehtävien priorisointia.
– Uudelle turvallisuustilanteelle on leimallista, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää erottaa toisistaan. Uhat ovat monimutkaisia ja muuttuvat nopeasti, ennustettavuus on heikentynyt. Näkyvissä ei ole muutosta parempaan, selonteko summaa.
Rikosten selvitysaste laskenut
Tilastollisesti tarkasteltuna Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa. Esimerkiksi rikostaso on kansainvälisesti vertaillen alhainen, ja rikosten määrä on laskenut 1990-luvulta lähtien. Kehitys ei kuitenkaan ole kaikilla mittareilla myönteistä.
– Esimerkiksi rikosten selvitysaste on laskenut. Omaisuusrikoksista selviää vain noin joka kolmas. Jos tekijää ei valmiiksi tiedetä, raiskauksista noin puolet ja pahoinpitelyistä lähes kaksi kolmesta jää selvittämättä, selonteossa todetaan.
Niin ikään rasismi, viharikokset ja väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta ovat tulleet näkyvämmiksi.
– Terrorismin uhka on kohonnut Suomessakin. Konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden saapuminen ja paluu Suomeen sekä ääriliikkeistä kiinnostuneiden määrän kasvu ja heidän värväyksensä radikaaliin toimintaan kohottavat uhkaa. Suomeen on muotoutunut järjestäytyneitä terrorismin tukirakenteita ja yhteydet Suomesta terroristisiin toimijoihin ulkomailla ovat lisääntyneet.
Tarvitaan käsipareja, priorisointia ja teknologiaa
Selonteossa hallitus sitoutuu turvaamaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyvyn koko maassa. Tämä tarkoittaa kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta, itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta huolehtimista.
Poliisien määrän väheneminen pysäytetään ja määrä vakiinnutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä noin 7 000 poliisin tasolle.
Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vakiinnutetaan nykyiselle noin 600 henkilötyövuoden tasolle.
Itärajan valvontaa vahvistetaan yhteensä 160 rajavartijalla. Pelastustoimen järjestäminen siirtyy viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain.
Sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat viime vuosina sopeuttaneet toimintaansa supistuneisiin resursseihin. Priorisointia vaaditaan edelleen. Esimerkiksi poliisin tietoon tulee rikoksia ja turvallisuusuhkia niin paljon, etteivät voimavarat riitä niiden hoitamiseen kansalaisten odotusten mukaisesti. Selonteossa esitetään, että poliisitoiminnan painopisteet määritellään poliittisessa päätöksenteossa.
Myös teknologian tarjoamia mahdollisuuksia turvallisuuden parantamisessa aiotaan tehostaa.
– Sisäisen turvallisuuden toimijat ovat vuoteen 2020 edelläkävijöitä toimintatapojen kehittämisessä sekä uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisiä ja tuottavuutta parantavia sähköisiä palveluja, selonteko määrittää.
Hallituksen mukaan poliisien, palomiesten, rajavartijoiden ja hätäkeskuspäivystäjien lisäksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja lukuisten muiden toimijoiden kesken, jotta turvallisuus Suomessa paranee.
Seuraavaksi käynnistyy poikkihallinnollisen sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu. Tähän työhön kutsutaan sidosryhmät, kuten kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämä, laajasti mukaan. Strategia ohjaa hallitusohjelman rinnalla koko hallinnonalan toimintaa tulevina vuosina, ja toimii tiekarttana hallitusohjelman tavoitteelle tehdä Suomesta maailman turvallisin maa.