Hallituspuolueiden puheenjohtajat pohtivat paraikaa Kesärannassa, onko edellytyksiä jatkaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon noustua perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi.
Näin Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä analysoi erilaisten vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet Verkkouutisille Kultarannassa:
1. Perussuomalaiset ulos hallituksesta, KD ja RKP tilalle. Perussuomalaisista muutama loikkari tai vaihtoehtoisesti osa jäisi ”lojaaliksi oppositioon”.
– Hyvää tässä olisi, että parlamentaarinen enemmistö säilyy. Reformityötä pystytään jatkamaan suhteellisen häiriöttä. Sisään tulijoiden asia on laittaa omat kynnysvaatimuksensa. Joitakin päätöksiä joudutaan varmasti avaamaan.
RKP:lle tämä olisi todennäköisesti Vaasan sairaalapäivystyskysymys, KD:lle alkoholilakipaketti, joka on tosin muutenkin vaikeuksissa. Tästä voisi löytyä yhteistä säveltä keskustan kanssa.
– Huonoa tässä (KD ja RKP mukaan) taas on, että parlamentaarinen enemmistö on äärimmäisen niukka. Hallituksessa täytyy olla ihminen, joka seuraa jatkuvasti tilannetta ja valiokuntamatkoille osallistuminen pitää miettiä tarkkaan – mahdollisesti yhteistyössä opposition kanssa.
2. Perussuomalaiset oppositioon, hallitukseen haettaisiin isompaa selkänojaa SDP:stä tai laajemmaltikin.
Tässä vaihtoehdossa Jokisipilä näkee lähinnä huonoja puolia:
– Kuultuani keskustelut kuntavaaleissa, tämä vaatisi kyllä aikamoista akrobatiaa. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kyllä moukaroineen niin suoraan hallitusta. Tässä jouduttaisiin repimään auki käytännössä kaikki tähän mennessä tehty. Soite- ja maakuntauudistusta ei saataisi aikaan tällä vaalikaudella. Siinä ei ole muutenkaan päivääkään hukattavissa.
3. Uudet eduskuntavaalit.
– Tämä on äärimmäisen epätodennäköinen vaihtoehto. Kun perustuslakia säädettiin, lainsäätäjä varasi tämän vaihtoehdon parlamentaariseen kriisitilanteeseen, jossa millään ei saada toimintakykyistä hallituskoalitiota aikaan. Minusta tässä ei ole sellaista parlamentaarisen kriisin paikkaa.
4. Nykyinen hallituskoalitio jatkaa sittenkin
– Hyvää tässä olisi, että reformityö isojen lainsäädäntöhankkeiden osalta pääsisi mahdollisimman pienin keskeytyksin jatkumaan. Tässä työssä riittää haasteita ilman hallituskriisiäkin.
– Huonoa taas on, jos ideologinen koheesio, joka vallitsi Timo Soinin aikana, poistuu ja hallitusyhteistyö tätä kautta vaikeutuu.
– On puhuttu tästä arvopohjan yhteensopimattomuudesta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Aiemmin kun hallituskoalitioiden muutoksia on tehty, tässä ovat olleet konkreettiset, täsmälliset asiakysymykset, jotka ovat tähän johtaneet. Jussi Halla-aho taas on sanonut noudattavansa hallitusohjelmaa. Hänen linjapuheensa tullaan varmasti lukemaan tarkkaan, ehkä sieltä sitten on löydettävissä näitä, Jokisipilä jatkaa puntaroimistaan.
Entä minkälainen riski se on muiden puolueiden näkökulmasta, jos perussuomalaisista tulee oppositiopuolue?
– Perussuomalaisten puoluekokouksessa tunnuttiin ottavan varsin tosissaan Evan raportti, jonka mukaan 25 prosenttia suomalaisista olisi valmiit äänestämään maahanmuuttokriittistä liikettä. He pyrkivät nyt lähtemään sitä realisoimaan. Jos perussuomalaiset nyt oikein heitetään ulos hallituksesta, he pystyvät tällaisen marttyyrikaavun kyllä vetämään päälleen. Tämä saattaa tuottaa merkittävän kannatuspiikin.