Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) piti tiedustelulakien esittelypuheenvuoron tiistaina eduskunnan lähetekeskustelussa.
Sisäministeri totesi, että Suomen turvallisuusympäristön muutokset liittyvät ennen kaikkea kolmeen ilmiöön.
– Ensinnäkin, vakavimmat kansallista turvallisuutta uhkaavat tekijät liittyvät aiempaa useammin Suomen ulkopuolisiin tapahtumiin. Ulkomaista alkuperää olevan ja siellä syntyvän uhan seuraukset myös näkyvät Suomessa selvästi aiempaa nopeammin siitä, kun ilmiö on ulkomailla syntynyt.
– Toiseksi, turvallisuus siirtyy yhä enemmän tietoverkkoihin. Vuosi sitten valmistuneen valtioneuvoston teettämän riippumattoman kyberturvallisuuden tilaa, tulevaisuutta ja toimia arvioineen työryhmän raportin toteamus ”kybertiedustelun torjunta on kansallinen sokea piste” panee vakavasti ajattelemaan. Kybertiedustelun torjunta on kansallinen sokea piste – sellaiseen meillä ei ole varaa, Mykkänen totesi.
Kolmanneksi kansalliseen turvallisuuteen kohdistuville ulkoisille uhille on sisäministerin mukaan aiempaa enemmän tyypillistä, että niiden taustalla on sekä valtiollisia että ei-valtiollisia tahoja, joiden tunnistaminen ja erottaminen toisistaan on yhä vaikeampaa, joiden motiivit voivat liittyä yhtä hyvin Suomen päätöksentekoon vaikuttamiseen, selvästi vahingoittavaan rikollisuuteen tai jopa kaupalliseen tiedusteluun.
– Näihin turvallisuusympäristön muutoksiin on pystyttävä vastaamaan ajanmukaisella turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien päivittämisellä sekä parantamalla viranomaisten suorituskykyä, jotta Suomi edelleen myös 2020-luvulla on maailman turvallisimpiin kuuluva maa, Mykkänen sanoi.
Mahdollisuudet reagoida uhkiin epäsuhdassa vaarojen kanssa
Mykkäsen mukaan tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuudet reagoida näihin voimistuviin uhkiin ovat valitettavan merkittävässä epäsuhdassa uhkien toteutumisesta aiheutuvien vahinkojen ja vaarojen kanssa.
Mykkänen muistutti, että Suojelupoliisin arvion mukaan Suomeen kohdistuva terrorismin uhka on nyt vakavampi kuin koskaan aiemmin.
– Suojelupoliisin tietoon tulleet terrorismin uhkaan kytkeytyvät suunnitelmat ja hankkeet ovat myös aiempaa konkreettisempia. Terrorismin uhka on siis Suomessa noussut muiden Pohjoismaiden tasolle, ja valitettavasti meillä ei ole nopeita keinoja tätä uhkatasoa laskea. Meidän täytyy pystyä varautumaan yksittäisten hankkeiden paljastamiseen ja torjuntaan.
Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Näitä henkilöitä on nyt noin 370. Myös sidokset terroristiseen toimintaan ovat aiempaakin suorempia.
Niin ikään Mykkänen totesi, että ulkomaisten tiedustelupalveluiden tiedustelutoiminta on yhtä aktiivista kuin aina ennenkin, mutta aiempaa monimuotoisempaa.
– Suojelupoliisin tietoon tulee konkreettisia tapauksia vieraiden valtioiden pyrkimyksistä hankkia Suomesta salaisia tietolähteitä hankkimaan tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla. Tiedusteluorganisaatiot pyrkivät myös hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa.
Mykkänen huomautti, että valtiollisten tahojen suorittama laiton tiedustelu aiheuttaa vahinkoa myös suomalaisille yrityksille, erityisesti korkean teknologian yrityksille, ja tutkimuslaitoksille.
– Kybertoimintaympäristön merkitys kasvaa, siis turvallisuus menee yhä enemmän verkkoon, eikä kyberkeinojen käyttöä poliittisten päämäärien saavuttamiseksi voida todellakaan Suomenkaan kohdalla sulkea pois. Tietoliikenneverkkojen kautta tapahtuva rajat ylittävä vakoilu on noussut merkittäväksi uhaksi. Tietoverkoissa tapahtuva sabotaasi ja tiedon vääristäminen ovat myös käytännön realistisia uhkia Suomen turvallisuudelle, Mykkänen varoitti.
Hän painotti, että viranomaisten teknisen suorituskyvyn täytyy olla hyökkääjää parempi.
– Suorituskyvyn käyttämiseen tarvittavien valtuuksien täytyy olla käyttöperusteiltaan sellaiset, että uhkien muodostuminen havaitaan mahdollisimman aikaisin, ei siis vahingon jo tapahduttua.
Mykkänen varoitti myös siitä, että hybridivaikuttaminen on jo arkipäivää.
– Se on erityisesti osa suurvaltojen ja vahvojen poliittisten tai aseellisten ryhmien toimintaa oman vaikutusvallan lisäämiseksi, vastapuolen häiritsemiseksi tai poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vieraiden valtioiden hybridivaikuttamisen keinot ovat aiempaa monimuotoisempia ja liittyvät esimerkiksi poliittiseen, taloudelliseen, infrastruktuuri-, informaatio- ja kulttuurivaikuttamiseen.
Sisäministeri totesi, että nykyisillä rikos- ja henkilöperusteisilla toimivaltuuksilla lainsäädännössämme ei valitettavasti läheskään kaikissa tapauksissa ole mahdollisuuksia lähteä tunnistamaan tai torjumaan ulkomaisia valtiollisia hybridiuhkia, jotka voivat vakavasti kuitenkin vaarantaa Suomen kansallista turvallisuutta.
– Tästä syystä meidän on mahdollistettava myös uhkaperusteinen toimivaltuuksien määrittely, Mykkänen sanoi.
– Hallitus siis esittää, että säädetään edellä mainituin painavin perustein siviilitiedustelusta. Uuden lainsäädännön keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen ja toisaalta säädöspohjan luominen tiedustelulle, hän jatkoi.
Tarkoin rajattua
Mykkänen totesi, että perusoikeuksien suojaan puuttuminen on hyvin tarkkaan pyritty rajaamaan niin vähäiseksi kuin tiedustelutoiminnan tehokkuudelle ja Suomen turvallisuudelle asetettavat vaatimukset vain suinkin mahdollistavat.
– Prosessissa on aina ennakkovalvonta. Jos otetaan käyttöön tietoliikennetiedustelua, siitä tekee päätöksen tuomioistuin. Suojelupoliisin on aina pystyttävä osoittamaan, että kyseessä on legitiimi tarve estää toimintaa, paljastaa sitä. On aina myös ilmoitettava tiedusteluvaltuutetulle.
Hän totesi, että tiedusteluvaltuutetulle olisi tulossa myös oikeus saada kaikki tiedot tiedustelulainsäädännön mukaiseen toimintaan, jopa oikeus määrätä hävitettäväksi tiedot, joita ei välttämättä lain tarkoittamassa mielessä tarvita.
– Lisäksi on tarkoitus säätää parlamentaarisesta valvonnasta, joka on täällä eduskunnan käsissä.
– Pidän siis välttämättömänä saattaa tiedustelulainsäädäntö mahdollisimman pikaisesti voimaan Suomen turvallisuustilanteen heikentyminen ja tarve varautua Suomen kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan muodostavat hallituksen näkemyksen mukaan selkeästi sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, joka perustelee lainsäädännön kiirehtimistä, sanoi Mykkänen.
LUE MYÖS: Puolustusministeri: Sotilastiedustelu antaa uhasta ennakkovaroituksen