Hallituksen eduskunnalle antamassa sote-lakien esityksessä käytetään paljon tilaa sen estämiseen, että tulevat hyvinvointialueet voisivat hyödyntää alihankintoja. Hallituksen sote-esitykseen sisältyvä alihankintojen sääntely on virhe, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry.
LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen sanoo, että hallitus on tekemässä suuren mittaluokan kalliiksi tulevaa virhettä.
– Jos esitys toteutuu, se kaventaa tulevien hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää palvelut joustavasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti paikallisten olosuhteiden tuntemukseen perustuen.
− Uhkana on palvelurakenteiden jäykistyminen, tarjouskilpailujen väheneminen ja sitä kautta kustannusten nousu ja lähipalveluiden karkaaminen etäämmälle suuriin yksiköihin, Tolonen varoittaa.
Hän huomauttaa, että lakiesitys ei tässä kohtaa ota huomioon lainkaan digitaalisten palveluiden nopeaa kehittymistä, jossa ollaan etumatkalla varsinkin yksityisellä sektorilla.
– Digitalisaatio tulee muovaamaan terveyspalveluiden tuottamistapoja merkittävästi. Nyt eduskunnan käsiteltävänä oleva esitys uhkaa hidastaa tätä välttämätöntä kehitystä, Tolonen ennustaa.
− Sote-esityksen alihankintoja koskevat rajoitukset vanhenevat nopeasti. Kuka uskoo, että tulevaisuuden digimaailmassa kiinnostaa laskea prosenttiosuuksia sille, kuinka paljon alihankkijan alihankkija tuottaa palveluita suhteessa päämiehen tekemään sopimukseen, Tolonen kysyy.
Hän viittaa lakiesityksen kohtaan, jossa määritellään, kuinka paljon hyvinvointialueelle palveluita tuottava yritys saa käyttää alihankkijoita. Osuus voisi lakiesityksen mukaan olla enintään 30 ja 49 prosentin välillä.
− Hallitus ei kerro tai perustele mitenkään, miksi haarukka on juuri tuo – millaiseen tarpeeseen se perustuu. Vaikeaa sen kertominen olisikin, koska tarve vaihtelee eri aikoina, eri erikoisaloilla ja eri paikoissa. Todellinen tarve määräytyy arjen työssä paikallisesti ja se tunnetaan kunnolla vain aluetasolla, sanoo Tolonen.
LPY:n mielestä hyvinvointialueiden käsiä ei pidä sitoa hatusta vedetyillä rajoituksilla. Palveluiden järjestäjän pitää voida keskittyä ohjaamaan toiminnan tulosta, laatua ja vaikuttavuutta, ei sitä, millaisen prosessin tuloksena asiakas saa palvelun.
Tolosen mukaa ylimitoitettu sääntely voi aiheuttaa tilanteen, jossa jätetään hankkimatta yritysten tuottamia palveluita sen takia, että pelätään virheitä.
– Liian tiukka sääntely tuottaa myös ylimääräistä byrokratiaa ja kustannuksia. Tällöin vaarana on, että ostopalveluita ei käytetä, vaikka se olisi muuten perusteltua ja kannattavaa, hän sanoo.