Eduskunta keskustelee tänään hallituksen esityksestä, kokoomuksen lakialoitteesta sekä kansalaisaloitteesta siirtohintojen kohtuullistamisesta.
Asiantuntijaprofessorien julkisuudessa esittämän kritiikin perusteella vuodesta 2016 alkaneet sähkön siirtohintojen korotukset ovat johtuneet verkkoyhtiöille anteliaasta siirtohinnoittelun valvontamallista.
Hinnankorotukset eivät kuitenkaan ole kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) mukaan sisältäneet vielä kaikkea sitä korotusvaraa, mitä verkkoyhtiöille on tarjottu. Energiaviraston julkisten tietojen perusteella sähköverkkoyhtiöille on kertynyt viime vuosina massiivisesti laskennallista tuoton alijäämää.
– Käsittämätöntä mutta totta: roimista hinnankorotuksista huolimatta verkkoyhtiöille on jäänyt vielä takataskuun hinnankorotusvaraa. Sähköverkkoyhtiöt ovat voineet kerryttää vuosien 2016–2019 aikana anteliaaseen valvontamalliin perustuen yli yhden miljardin euron verran tuottoalijäämää myöhemmin laskutettavaksi. Suomalaisilla kuluttajilla ja yrityksillä on siis eräänlaista ”piilovelkaa” sähköverkkoyhtiöille, kuvaa kokoomuksen siirtohintaleikkurin valmistellut Vestman.
Sähköverkkoyhtiöiden laskuttamattomat alijäämäkertymät leikkaantuvat lähtökohtaisesti pois, kun neljän vuoden tasoitusjakso päättyy vuonna 2023. Nyt hallituksen esityksen mukaan sähköverkkoyhtiöille annettaisiin kuitenkin ylimääräinen, jopa kahdeksan vuoden tasoitusjakso korottaa hintoja.
– Kokoomus haluaa leikata monopoliyhtiöiltä nykymallin tarjoamat mahdollisuudet himolaskutukseen. Emme voi hyväksyä kerrytettyjen alijäämien laskuttamista asiakkailta yli vuosikymmenen ajan. Kertynyt alijäämä vastaa jopa kolmasosaa sähköverkkoyhtiöiden liikevaihdosta. Hallituksen esitys tarkoittaisi, että sähköverkkoyhtiöt voisivat torjua valvontamallin muutoksista johtuvat hinnanalennukset kertyneillä alijäämillä, Vestman sanoo.
Hänen mielestään hallituksen esitys on torpattava.
– Myös sähköverkkoyhtiöitä valvova viranomainen Energiavirasto on kritisoinut alijäämän tasoitusjakson pidentämistä, Vestman huomauttaa.
Hän vetoaa Energiaviraston vuoden takaiseen lausuntoon, jonka mukaan ”alijäämän tasoitusjakson pidentämistä kahden valvontajakson mittaiseksi ei Energiaviraston näkemyksen mukaan voida mitenkään perustella loppukäyttäjien kannalta, sillä se tarkoittaa loppukäyttäjien kannalta verkonhaltijan ylimääräisiä hinnankorotusmahdollisuuksia verrattuna nykyiseen”.
EU-direktiivin perusteella Energiaviraston tulee päättää sähkön siirtohintojen valvontamallin yksityiskohdista. Näin on myös kokoomuksen mallissa sekä saman sisältöisessä kansalaisaloitteessa.
Kokoomuksen esitys leikkaisi verkkoyhtiöiden tuottoa jopa yli 500 miljoonalla eurolla, hallituksen esitys enimmillään 350 miljoonalla eurolla. Vestmanin mukaan hallituksen esityksessä ja kokoomuksen mallissa keskeisenä erona on, että kokoomus haluaa kirjata valvontamallin reunaehdot lakiin. Hallituksen esitys luottaa Energiaviraston tekevän tarvittavat muutokset.
– Koska hallitus ei esitä perusteellisia muutoksia lakiin, sähköverkkoyhtiöt voivat valituksella markkinaoikeuteen kiistää valvontamallin muutokset. Hallitus alistaa satojen miljoonien monopolituottojen leikkauksen oikeuskäsittelyllä, mikä pitkittää muutosten toimeenpanoa ja sisältää tarpeettoman riskin siitä, ettei ihmisiltä perusteettomasti laskutettavia monopolivoittoja saataisikaan leikattua. Kokoomus haluaa lakimuutoksen, joka on tehokkaampi ja pitävämpi ratkaisu, kuten asiantuntijat ovat arvioineet, kertoo Vestman.