Metsähallitus-liikelaitoksesta säädettäisiin laki, joka korvaa voimassaolevan vanhaan liikelaitoslakiin perustuvan metsähallituslain. Metsähallitus säilyisi yhtenä hallinnollisena kokonaisuutena. Valtion maat ja vedet jäisivät edelleen liikelaitoksen hallintaan.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 15. maaliskuuta 2016.
Paljon keskustelua aiheuttaneesta esityksestä järjestettiin syksyn aikana kolme kuulemistilaisuutta sekä lausuntokierros. Palautetta saatiin runsaasti myös paikallisilta toimijoilta. Palautteen pohjalta esitystä on tarkistettu maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.
– Uusi lainsäädäntö mahdollistaa edelleenkin nykyisen hyvän yhteistyön Metsähallituksen ja eri paikallisten tahojen kesken valtion maiden ja vesien käytön suunnittelussa. Kansalaiset voivat jatkossakin nauttia Metsähallituksen maiden tarjoamista monipuolisista virkistysmahdollisuuksista, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) korostaa.
Metsähallitus pysyy kokonaisuutena
Uuden lain lähtökohtana on, että Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion maa- ja vesialueet muodostavat kokonaisuuden, jota on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdessä organisaatiossa.
Metsähallituksen yleistehtävänä olisi valtion maa- ja vesialueiden haltijana hoitaa, käyttää ja suojella hallinnassaan olevaa omaisuutta kestävästi. Metsähallitus olisi nykyiseen tapaan maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa ja hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos.
Ympäristöministeriö puolestaan tulosohjaisi sitä omalla ohjausvastuullaan olevien julkisten hallintotehtävien hoidossa.
Lakimuutoksella toteutettaisiin nykyisin valtion liikelaitoksena toimivaa Metsähallitusta koskevat EU:n kilpailuneutraliteettivaatimukset, jotka liittyvät liiketoiminnan konkurssikelpoisuuteen ja yhteisöverotukseen.
Tämän vuoksi hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus laiksi valtion metsätalousosakeyhtiöstä, joka olisi kokonaan valtion omistuksessa. Tällä hetkellä liikelaitoksen tulosalueena toimiva metsätalousliiketoiminta siirrettäisiin perustettavaan yhtiöön.
Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan osakeyhtiölle käyttöoikeus harjoittaa yksinoikeudella metsätaloutta liikelaitoksen hallinnassa olevilla valtion talousmetsäalueilla. Yhtiö maksaisi käyttöoikeudesta liikelaitokselle käyvän korvauksen. Valtion maa- ja vesiomaisuus jäisi valtion suoraan omistukseen.
Metsähallitus hoitaisi sille uskotut julkiset hallintotehtävät, kuten luonnonsuojelualueiden hoidon sekä kalastus- ja erävalvonnan, liiketoiminnasta eriytetyssä yksikössä. Toiminnan menot rahoitettaisiin valtion talousarvioon otettavalla määrärahalla ja julkisten hallintotehtävien hoidosta kertyvillä tuloilla.
Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet pysyisivät nykyisellään. Liiketoiminnan harjoittamisessa olisi siis otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden, luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon edistäminen. Nämä yhteiskunnalliset velvoitteet koskisivat myös metsätalousosakeyhtiötä.
Eduskunta hyväksyisi edelleen vuosittain valtion talousarvion yhteydessä Metsähallituksen keskeiset palvelun ja muun toiminnan tavoitteet.
– Metsähallituksen liiketoiminnalla on tärkeä aluetaloudellinen ja työllistävä merkitys erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa myös tulevaisuudessa. Metsähallitus luo edellytyksiä myös muulle elinkeinotoiminnalle, etenkin kasvavalle matkailulle, sanoo Kimmo Tiilikainen.
Luontojärjestöt tyytymättömiä
Luonnonsuojelujärjestöt eivät ole edelleenkään tyytyväisiä esitykseen. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä esityksessä on huomattavia muutostarpeita. Erityisesti kaavaillut tasesiirrot aiheuttavat uhkia luonnon monikäytölle.
Luonnonsuojeluliiton mielestä lakiesitys vaarantaisi toteutuessaan Metsähallituksen toiminnan kansanvaltaisen ohjaamisen sekä kansallisomaisuuden säilymisen. Lakiesityksen toteutuessa Metsähallituksen toiminnasta tulisi suljetumpaa ja vaikeammin seurattavaa, niin kansalaisille kuin eduskunnallekin.
– Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt ehdot, joiden tulee toteutua riippumatta Metsähallituksen organisaatiomallista. Näihin lukeutuu valtion maiden säilyminen valtiolla myös pitkällä aikavälillä. Hallituksen esityksessä tätä ei riittävällä varmuudella ole osoitettu. Uuden perustettavan osakeyhtiön olisi oltava jatkossakin kokonaan valtion omistama ja julkisuusperiaatetta noudattava yhtiö, jotta eduskunnalla olisi todellinen mahdollisuus ohjata sen toimintaa. Nyt näitä kirjauksia ei lakiesityksessä ole, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava tiedotteessaan.
Metsähallitus hallinnoi lähes kolmannesta Suomen pinta-alasta. Luonnonsuojelun, retkeilyn ja kansalaisten muun nautinnan kannalta lakiesityksen pahin puute on Sulkavan mukaan se, että yleiset vedet sekä luontaistalousalueet siirrettäisiin pois julkisten hallintotehtävien taseesesta, eikä retkeilyalueita vieläkään sinne siirrettäisi.
Luonnonsuojeluliiton mielestä yleiset vesialueet on ehdottomasti pidettävä julkisten hallintotehtävien taseessa. Valtion retkeilyalueet puolestaan pitäisi siirtää Metsähallituksen Luontopalvelujen taseeseen.
– Nyt esitetään ”kolmatta tasetta”, jonne halutaan siirtää muun muassa ilman tuottovaatimusta olevat yleiset vesialueet. Niitä on 2,4 miljoonaa hehtaaria ja lisäksi Ylä-Lapin luontaistalousalueita on 360 000 hehtaaria. Näiden ja retkeilyalueiden hoito edellyttää Luontopalvelujen laadukasta osaamista. Tasekonstailulla sotketaan Metsähallituksen hallintoa, sen läpinäkyvyyttä ja hyvän hallinnon periaatteita, toteaa johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Luonnonsuojeluliitosta.
Metsähallituslaki lähtee seuraavaksi valiokuntiin. Luonnonsuojeluliitto kannustaa kansanedustajia vaalimaan Metsähallitusta niin, että se kykenee huolehtimaan kansallisomaisuudestamme yleisen edun näkökulmasta.