Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 445 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 380 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia.
Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 500 uutta ja peruskorjata noin 12 000 asuntoa. Lisäksi takauslainojen valtuutta jaetaan 285 miljoonaa euroa, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.
Uustuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotuki- ja takauspäätöksiä tehtäessä painotetaan erityisesti edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa, joka myös eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asunnot ovat korjaamisen tarpeessa, mutta niiden arvioidaan säilyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.
Erityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Avustusvaltuuden määrä on 120 miljoonaa euroa. Tukea myönnetään ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille vanhuksille. Tärkeää on myös nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.
Vuokra-asuntojen lisäksi käyttösuunnitelma mahdollistaa noin 900 asumisoikeusasunnon lainoittamisen. Asumisoikeusasunnoille on vuokra-asuntojen ohella kysyntää ja ne lisäävät monipuolista asukasrakennetta, ehkäisevät segregaatiota ja edistävät työvoiman liikkuvuutta.
Käyttösuunnitelmassa helpotetaan asumisoikeusasuntojen rakentamista erityisesti Helsingin seudulle siten, että asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen rakentamisvolyymin suhdetta voidaan tarkastella nykyistä kolmea vuotta pidemmällä aikavälillä. Asumisoikeusasuntojen rakentamiseen osoitetaan lisäksi 10 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna eli yhteensä 175 miljoonaa euroa.