– Myös hallitusohjelman mukaan toimet, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus, pitäisi kompensoida työllisyyttä parantavilla toimilla, kirjoittaa Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler Helsingin Sanomien mielipideosastossa.
Hallitus on esittänyt työllisyyskirjauksessa toimet, joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus olisi 31[nbsp]000–36[nbsp]000. Tästä kuitenkin puuttuvat Striflerin mukaan hallituksen kielteiset työllisyyspäätökset.
– Näiden huomioiminen olisi asianmukaista. Myös hallitusohjelman mukaan toimet, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus, pitäisi kompensoida työllisyyttä parantavilla toimilla.
Hallituksen työllisyystoimien nettovaikutuksesta on useita arvioita. Niiden vaihtelusta huolimatta laskelmia yhdistää lopputulema, ettei hallitus ole vielä päässyt 30[nbsp]000 lisätyölliseen, Strifler toteaa.
Hän muistuttaa, että työllisyystoimiin on myös kytketty kestävyystiekartassa kahden miljardin euron säästämistavoite. Toimien tulee siis parantaa julkista taloutta.
– Käytännössä osa työllisyystoimista lisää julkisia menoja eli niiden tuomat lisätyölliset eivät suinkaan ole valtiolle silkkaa tuloa. Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ovat arvioineet asiaa karkeasti. Niiden laskelmien mukaan hallituksen työllisyystoimien yhteenlaskettu fiskaalinen vaikutus on hyvin maltillinen – jopa negatiivinen, Strifler kirjoittaa.