Heikki Taimion mukaan myönteisintä hallituksen maaliskuussa julkistamassa työllisyysesityksessä oli mahdollisuus käyttää työttömyysturvan perusosaa palkkatukeen, minkä arvioitiin tuovan 10 000 uutta työpaikkaa.
Taimio kuitenkin muistuttaa, että muiden toimenpiteiden vaikutuksia työ- ja elinkeinoministeriö ei arvioinut kovin merkittäviksi.
– Suoraan voisi sanoa, että nämä luvut ovat ongelman laajuuteen suhteutettuina nappikauppaa, hän kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreessa Talous & Yhteiskunta -julkaisussa.
Hän arvelee, että toki poliitikot saattavat itse uskoa ehdottamiensa työllisyystoimien tehokkuuteen. Tutkimustakin on hänen mukaansa harjoitettu siinä käsityksessä, että työn tarjonnan reformeilla voisi parantaa työllisyyttä.
Vaikutukset ovat Taimion mukaan kuitenkin usein osoittautuneet vähäisiksi. Sen sijaan tällaiset reformit ovat usein lisänneet tuloeroja, mikä hänen mielestään saa kysymään, mikä mahtoi olla niiden todellinen tavoite.
– Tutkimusten mukaan tehokkaiden työn tarjontareformien pitää yleensä olla isoja ja rajuja. Esimerkiksi työttömyysturvajakson tylyllä katkaisemisella ja aktiivitoimiin pakottamisella on ollut tällaisia vaikutuksia, samoin kuin saksalaistyyppisillä matalapalkkatöillä. Ongelma vain on, saako tällainen politiikka riittävää kannatusta ja mitkä ovat sen sivuvaikutukset, Taimio toteaa.