Työttömyys on ollut Suomessa loivassa laskussa viime vuoden loppukesästä lähtien. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan työttömyysaste laski heinäkuussa 7,8 prosenttiin. Kausitasoitettu luku tosin pysyi ennallaan 8,9 prosentissa.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan myönteistä on se, että Suomen työmarkkinatilanne on selvästi piristynyt, ja työttömyysasteessa on nähty laskua jo lähes vuoden.
Työmarkkinoiden rakenteissa on hänen mukaansa kuitenkin edelleen haasteita, sillä sekä piilotyöttömien että pitkäaikaistyöttömien määrät ovat korkealla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkeampi kuin kertaakaan sitten 1997, ja entistä suurempi osa työttömyydestä on muuttumassa rakenteelliseksi.
– Mitä pidempään ihminen on työttömänä, sitä vaikeampi hänen on jatkossakaan työllistyä vaikka taloustilanne paranisikin. Tämä on haaste kansantalouden, valtiontalouden sekä yksilöiden itsensä kannalta, Kuoppamäki toteaa pankkinsa tiedotteessa.
Julkisen talouden sopeutustoimet näkyvät Kuoppamäen mukaan julkisen sektorin heikentyneessä työllisyydessä. Sen sijaan yksityisellä sektorilla työllisyys parani, mitä hän pitää rohkaisevana. Työpaikoista suurin osa syntyy rakentamiseen ja palveluihin, mutta kilpailukykysopimus saattaa hänen mukaansa nostaa myös teollisten työpaikkojen lukumäärää.
Kuoppamäki kuitenkin arvioi, että Britannian EU-ero ja kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen heittävät ensi vuonna varjon työllisyyden kohentumiselle.
Danske Bank ennustaa Suomen keskimääräisen työttömyysasteen alittavan tänä ja ensi vuonna 9 prosenttia. Pankin mukaan talouskasvua tarvitaan kuitenkin lisää, sillä kausitasoitettu 68,4 prosentin työllisyysaste on vielä kaukana hallituksen tavoitteesta ja muista Pohjoismaista.
Lue myös:
Ekonomisti ei usko hallituksen toimien riittävän kahtia revenneillä työmarkkinoilla