Kesällä horisontissa näkynyt taantuman pelko on tuoreimpien talousennusteiden mukaan väistynyt ainakin hetkellisesti.
Varsinaista nousukautta ei ole silti näkyvissä, sillä Suomen talouden ennustetaan jatkavan lähivuosina matalan kasvun uralla. Tilanne on haastava sekä työllisyysasteen noston että julkisen talouden tasapainon kannalta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju huomauttaa, että ilman työllisyystoimia koko julkisen talouden alijäämä on vaalikauden lopussa noin kolme miljardia euroa.
– Olen todella huolissani Suomen työllisyyskehityksestä. Senhän on eduskunnan tietopalvelukin todennut, että nykyisen hallituksen saldo on tällä hetkellä työllisyyttä heikentävä. Suhdanteen heikentyminen vain siirtää maalia kauemmas, Kangasharju sanoo Verkkouutisille.
Hän ei usko, että ammattiliittojen ja muiden eturyhmien täyttämät työllisyysryhmät löytävät yhteisymmärrystä riittävän suurista työllisyystoimista.
– Varsinkin kun hallitus ja vielä upouusi työministeri on linjannut, ettei käytetä mitään muuta kuin hyvin pehmeitä konsteja. Ehkä palkkatuen voi laskea jonkinlaiseksi rakenteelliseksi uudistukseksi, mutta silti. Muutokset ovat ennen kaikkea julkisia menoja lisääviä, Aki Kangasharju arvioi.
Ongelmaan voisi tarttua myös työvoimaa lisäävillä uudistuksilla. Työn tarjonnan kasvu pienentää palkkapaineita, mikä puolestaan parantaa yritysten kilpailukykyä ja sitä kautta luo tarpeen rekrytoida.
– Mutta tämän hallituksen mielestä ne ovat liian keppimäisiä, joten he eivät suostu niitä edes harkitsemaan. Tällaisella asenteella meidän on ihan mahdotonta saavuttaa työllisyystavoitetta, Kangasharju sanoo.
Työmarkkinoilla mentiin takapakkia
Keväällä jatkuva työmarkkinakierros voi pahimmillaan heikentää Suomen talousnäkymiä entisestään, jos neuvottelut päättyvät lakkoaallon kautta suuriin korotuksiin.
– Julkisuudessa käydyn nokittelun perusteella on suuri riski, että palkat nousevat liikaa ja lakot pilaavat BKT-kehitystä lyhyellä aikavälillä. Vähänkään rakentavalla hengellä olisi mahdollisuus saavuttaa tilanne, jossa ostovoima palkansaajilla nousisi – mutta ei niin paljon, että yrityksiltä menisi kilpailukyky. On tilaa kompromisseille, jos sellaisia halutaan etsiä, Aki Kangasharju sanoo.
Erityisesti SDP:n leiristä esitettiin ennen vaaleja näkemyksiä, joiden mukaan ay-liikettä paremmin ”ymmärtävä” hallitus rauhoittaisi työmarkkinoiden tulehtuneen tilanteen. Syksyn näyttöjen perusteella entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) ei tavoitteessa onnistunut.
– Tämähän on mennyt päinvastaiseen suuntaan eli vain pahemmaksi. Työmarkkina-asioissa on otettu takapakkia. Täytyy vain laittaa kädet ristiin, että uusi hallitus saa homman kasaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä, että tilanne saadaan rauhoittumaan. Tämä on varmasti kaikkien toive, Kangasharju sanoo.