Suomalaisia koulutuspalveluja ja -tuotteita vietiin viime vuonna maailmalle 310 miljoonan euron arvosta, kertoo Opetushallitus. Vienti kasvoi edellisvuodesta 16 prosenttia.
Opetushallitus arvioi, että hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettu 350 miljoonan euron liikevaihto saavutetaan todennäköisesti tämän vuoden aikana.
Nopeimmin kasvoivat digitaalisuutta hyödyntävät työelämän koulutuspalvelut. Perusopetuksen kehittäminen ja oppilaitoskonseptit oli ainoa sektori, jonka liikevaihto ei kasvanut. Silti se tuotti merkittävät 11,3 miljoonaa euroa.
Lukumääräisesti eniten koulutusvientiyrityksiä toimii koulutusteknologian sektorilla. Lisäksi koulutusmatkailuun liittyviä palvelutuottajia on tullut markkinoille vastaamaan kasvavaan kysyntään erityisesti Aasiasta.
Koulutusviennin kohdemarkkina-alueet Persianlahdella, Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa toivat viime vuonna noin 54 prosenttia koulutusviennin liikevaihdosta. Tänä vuonna liikevaihdosta noin 60 prosenttia arvioidaan tulevan näiltä alueilta.
Jäsenistön kaksi pörssiyhtiötä tekee koulutusviennin liikevaihdosta valtaosan eli yli 260 miljoonaa euroa.
Noin kolmannes yrityksistä kertoi saaneensa viime vuonna rahoitusta koulutusviennin kasvun edistämiseen, erityisesti kotimaisilta yksityisiltä sijoittajilta. Rahoitusta on saatu myös Tekesiltä eli nykyiseltä Business Finlandilta.
Uusia työpaikkoja koulutusvientiin syntyi viime vuonna 150, joista alle vuoden kestäviä oli 59. Työpaikkoja syntyi muun muassa koulutusviennin myynti- ja asiantuntijatehtäviin. Lisäksi suomalaisia opettajia ja lastentarhanopettajia rekrytoitiin opetustehtäviin kohdemaissa.
Koulutusviennin kasvuohjelma Education Finland selvitti koulutusviennin tilaa kyselyllä jäsenilleen.